Palokunnan taustalla toimiva yhdistys ei ole pelastustoimen nopean avun kannalta itseisarvo, sillä varsinaisesti yksikään yhdistys ei yhdistyksenä liikuta onnettomuuden sattuessa yhtään paloautoa. Paloauto saadaan todennäköisesti liikkeelle ilman yhdistystoimintaakin – siis jos palokuntaa tarvitaan vain paloautojen liikuttamiseksi. Mihin sitten pelastusalalla tarvitaan yhdistysmuotoisia palokuntia vai ovatko ne jäänne 1800-luvulla perustettujen vapaaehtoisten palokuntien jäljiltä? Asiaan ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, sillä palokuntien toiminnalliset rakenteet ovat muotoutuneet vuosien ja vuosikymmenten saatossa paikallisten olosuhteiden vaikutuksesta sellaisiksi kuin ne tällä hetkellä ovat.
Asian tarkastelussa sorrutaan helposti tarkastelemaan asiaa palokuntamuotojen järjestäytymiseen liittyvien erovaisuuksien kautta, vaikka palokuntamuodosta riippumatta samankaltaisuuksia on todennäköisesti eroavaisuuksia enemmän. Tällainen eroavaisuuksista lähtevä tarkastelu johtaa helposti vastakkainasetteluun ja asioiden kärjistymiseen. Samankaltaisia asioita ovat mm. halu toisten auttamiseen, yhteinen koulutusjärjestelmä ja nopeat lähtöajat, tai jos kiinnostus palokuntatoimintaa kohtaan hiipuu, voi sivutoimesta irtisanoutua ja yhdistyksestä erota. Yhdistysmuotoisessa palokuntatoiminnassa on kuitenkin jotakin sellaista, josta ei ainakaan kannata harkitsematta luopua.
Yhdistysmuotoisten palokuntien toiminnan perustana oleva aatteellisuus ja itsenäinen asema erottavat ne muista palokuntamuodoista. Yhdistystoiminta on instituutiona jopa niin merkittävä, että sen olemassaolo on turvattu Suomen perustuslaissa. Edellä mainittua ei pidä unohtaa, eikä sen merkitystä tule väheksyä. Palokuntien toiminta nojautuu tällä hetkellä pitkälti palokuntasopimuksiin ja niissä kirjattujen velvoitteiden täyttämiseen. Palokuntasopimukset ovat itse asiassa vain väline, jolla yhdistysmuotoiset palokunnat useimmissa tapauksissa toteuttavat aatteellista tarkoitustaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja osallistuvat pelastustoimen palveluiden tuottamiseen. Palokuntien yhdistystoiminta takaa palokunnille itsenäiset mahdollisuudet toteuttaa yhdistyksen sääntöihin kirjattua toimintaa haluamallaan tavalla. Yhdistyksenä palokunnalla on itsenäinen asema sekä oma päätöksentekokoneisto, jossa ylintä päätäntävaltaa käyttää yleinen kokous. Olisi sääli, jos tämä häviäisi ja palokunnat itsessään luopuisivat jostain näin arvokkaasta, sillä palokuntayhdistysten olemassaololla turvataan palokuntien toiminnan monimuotoisuus. Palokuntayhdistysten olemassaololla mahdollistetaan joustavasti palokuntanuoriso, -palokuntanais- ja palokuntaveteraanitoiminta. Näillä kaikilla on paikkansa palokunnissa. Palokuntatoiminnan monimuotoisuutta vahvistamalla tuetaan palokuntien asemaa paikallisina turvallisuustoimijoina, turvataan palokunnan elinvoimaisuutta ja mahdollistetaan pelastustoimen palveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa.
Teksti: Ilkka Horelli
puheenjohtaja, vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto
Suomen Palopäällystöliitto
