Pelastusalan sanasto -hankkeen loppusuora häämöttää ja helmikuun lopussa hanke päättyy. Hankkeessa koostettu Pelastusalan sanaston luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle viime viikolla ja lausunnoille on varattu aikaa 31.1.2026 saakka. Pelastusalan sanasto ilmestyy sisäministeriön julkaisuna kevään aikana. Sanasto on tehty suomeksi ja päätermit käännetty ruotsin, englannin, saksan, ranskan ja venäjän kielille. Näistä ranska on uusi kieli verrattuna vanhaan sanastoon.
Pelastusalan sanasto -hanke alkoi marraskuussa 2023. Sanastohanke on valmisteltu Suomen Palopäällystöliitossa ja sen on rahoittanut Palosuojelurahasto. Sanastotyö toteutettiin aihespesifeissä työryhmissä, joita oli yhteensä koko hankkeen aikana 26. Lisäksi eri osa-alueet olivat kommentoitavana tarpeen mukaan erikseen asiantuntijoilla. Työryhmiin ja kommentointeihin osallistui noin sata pelastusalan asiantuntijaa eri organisaatioista. Lisäksi poikkihallinnollisissa aihepiireissä oli mukana asiantuntijoita sidosryhmistä, kuten muista viranomaisista, yrityksistä, järjestöistä, korkea-asteen oppilaitoksista. Kiitos vielä kaikille osallistujille kontribuutiostanne sanastoon, mikä on mahdollistanut monipuoliset näkökulmat jo sanaston valmisteluvaiheessa.
artikkeli jatkuu
Työryhmien työn pohjana käytettiin vuonna 2006 julkaistua Palo- ja pelastussanastoa ja vuoden 2009 Varautumisen sanastoa. Lisäksi hyödynnettiin määritelmiä muun muassa Kokonaisturvallisuuden, Sisäisen turvallisuuden ja Tuli metsässä -sanastoista, viranomaisten ohjeista ja alan standardeista, kun ne olivat saatavilla. Koska vanha sanasto oli hyvin tulipalokeskeinen, uuteen sanastoon on lisätty uusia osa-alueita, kuten CBRNE, vesi- ja meripelastustoiminta, putoamisvaarallisella alueella työskentely, pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa, turvallisuusviestintä sekä pelastusalan kansainvälinen toiminta.
Sanasto on pääasiassa laadittu terminologisen sanastotyön ISO-standardin (SFS-ISO 1087:2023) periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi erilaisten ohjeiden määritelmät eivät yleensä sovi sellaisenaan järjestelmällisen sanastotyön periaatteiden mukaan tehtyyn sanastoon, vaan ne ovat edellyttäneet muokkauksia. Sisäministeriöstä on ollut aktiivinen edustus lähes kaikkien osa-alueiden valmistelussa, mistä haluan antaa erityisen kiitoksen, koska se on mahdollistanut keskustelun termien eri merkityksistä suhteessa virallisiin dokumentteihin ja lainsäädäntöön. Sanastossa olevien termien käsitesuhteita on kuvattu 98 eri käsitekaavioissa. Kaavioissa esitetyt käsitesuhteet perustuvat termien määritelmiin ja niitä voi olla hierarkkisia, koostumussuhteisia ja funktiosuhteisia.
Käsitteistä ei ole aina yksiselitteistä oikeaa tai väärää näkemystä. Sanaston näkökulmasta merkittävää on, että ne muodostavat järjestelmällisen ja loogisen kokonaisuuden, jossa käsitteet suhteutuvat toisiinsa. Mukana olevia käsitteitä ja niiden suhteita koskevat linjaukset on tehty työryhmissä hankkeen aikana, eikä niihin enää voi vaikuttaa tässä sanaston versiossa. Kuitenkin lausumia toivotaan erityisesti selkeiden virheiden tai käännösvastineiden osalta tähän sanaston versioon. Jos lausuntokierroksella nousee esiin puuttuvia termejä tai muita isompia muutostarpeita, ne voidaan raportoida ja huomioida sanaston tulevissa versioissa. Yksi Pelastusalan sanasto -hankkeen tavoitteista oli tehdä esitys, miten sanastoa päivitetään tulevaisuudessa säännöllisesti, jotta seuraavaan päivitykseen ei mene 20 vuotta. Tähän esitettäneen, että sanaston päivittämistarve kartoitettaisiin jatkossa virkatyönä ja toteutettaisiin esimerkiksi sisäministeriössä.
Lisää tieto sanastohankkeesta voit lukea täältä.
Teksti: Milla Tuominen, hankepäällikkö Suomen Palopäällystöliitto
