Sinun ystäväsi minä

Minä tunnen sinut läpikotaisin,
en sano, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Sinä otit minut ystäväksesi,
vaikka sellaiseksi en suoranaisesti pyrkinyt.
Kohtaamisemme ovat täynnä mystiikkaa,
monesti olet ennalta arvattava, samalla et.
Olet eeppinen ja universaali veijari,
kuin lähiöbaarin dinosaurus ja antiikin Kreikan puolijumala.
Monesti kun puhun dinosaurukselle järkeä,
puolijumala saa tahtonsa läpi.
Vierailu luonasi ottaa, muttei anna,
ja vaikka antaisitkin jotain, en ottaisi.
Monesti pohdiskelen, mikä olisi parasta juuri nyt,
mutta sinun agendasi on aina kirkas.
Olen lakannut ajattelemasta liikaa,
sillä vaikka ymmärtäisin, en tule ymmärretyksi.
Ja kun sanot minulle: ”painu vittuun”,
tiedän, että kutsut minut luoksesi pian uudelleen.
Hymyillään kun tavataan tai sitten ei.
***