Pelastaja-ensihoitaja työssään Helsingissä. (Kuva: Kaisu Puranen.)
Saimaan AMK:n projektipäällikkö Juha Jormakka kirjoittaa 2.1.2018 ensihoidon tulevaisuudesta pelastustieto.fi -sivustolla Pelastuslaitosten tulevaisuuden rooli ensihoidossa –blogitekstissä.
Tammikuussa 2018 julkaistaan laaja selvitystyö pelastustoimen ja ensihoidon synergioista. Siinä selvitettiin pelastuslaitoksella työskentelevien henkilöiden näkemyksiä niin pelastustoimen kuin ensihoidon hyödyistä pelastustoimen tuottaessa ensihoitopalvelun. Selvitystyön tekijänä koen tarpeelliseksi kommentoida muutamia blogitekstissä esiintyviä kohtia.
Jormakka toteaa, että eri palveluntuottajat toteuttavat pitkälti samanlaista ensihoitopalvelua alueesta ja järjestäjästä huolimatta ja erot palveluntuottajien välillä ovat lähinnä luotuja mielikuvia. Tuntuukin välillä siltä, että joudumme elämään Suomessa mielikuvien varassa, sillä harva ensihoitopalvelun tuottaja julkaisee tutkittua tietoa. Tuntuu erikoiselta, että sähköisten ensihoitokertomusten yleistyessä, ensihoitoyksiköiden tilapaikkatietojen ja tehtäväsidonnaisuustietojen siirtyessä automaattisesti järjestelmiin ei dataa ole enemmän esitetty ja argumentoinnissa hyödynnetty.
Jormakka mainitsee, että potilaalle ei ole hätätilanteessa merkitystä työasun logolla vaan sillä, että apu tulee nopeasti perille. Selvitystyön perusteella voidaan kuitenkin todeta useita hyötyjä, joita pelastuslaitoksen tuottamalla ensihoitopalvelulla saavutetaan.
Pelastusyksikön jäsenet tietävät roolinsa
Otetaan esimerkikisi Jormakan mainitsema elvytystilanne. Tärkeintä potilaan selviämisen kannalta on mahdollisimman nopeasti havaittu elottomuus, hätäpuhelun välitön soitto ja hätäkeskuksen oikea riskinarvio. Tähän asti palveluntuottajalla ei ole mitään merkitystä. Seuraavana on lähimmän tarkoituksenmukaisimman yksikön kohteen saavuttaminen, sitten hoitotason ja lääkäritason hoito, tilanteen stabilointi, kuljetus sairaalaan ja siellä laadukkaan hoidon jatkuminen.
Pelastuslaitoksen tuottaessa ensihoitopalvelua voidaan hyvällä harjoittelulla ja yhteistoiminnalla pelastusyksikön ja ensihoitoyksikön välillä päästä saumattomaan ja potilaan kannalta parhaaseen yhteistyöhön. Pelastusyksikön tullessa elvytystilanteeseen ensivasteeksi tai lisäkäsiksi tarvitaan harjoiteltu protokolla, osaava henkilöstö, välineistön tuntemus ja käyttökokemukset sekä johtamisen kannalta tärkeä ihmisten tunteminen.
Ensivasteena ollessaan pelastusyksikön jokainen jäsen tietää oman roolinsa: laadukas ja jatkuva paineluelvytys, defibrillaattorin käyttö, hengityksen hoito, yhteys ensihoitoyksikköön ja opastus kohteeseen. Ensihoitoyksikön saavuttaessa kohteen lyhyt, ennalta sovitun mallin mukainen raportointi, johtosuhteen muutos ja toiminnan jatkaminen. Kaikki vastaavissa tilanteissa olleet tietävät, että aina asiat eivät suju näin.
Harjoittelulla ja käytännössä saatujen kokemuksien analysoinnilla voidaan saavuttaa paras mahdollinen yhteistyö. Uskon vakaasti, että kun toimijat ovat yhden talon sisältä niin toiminnan kehittäminen ja valvonta on parhaalla mahdollisella tasolla.
Pelastajataustainen ensihoitaja osaa toimia tulipalossa
Toisena esimerkkinä Jormakka mainitsee tulipalon. Kuvitellaan tilanne, jossa kohteen saavuttaa ensimmäisenä ensihoitoyksikkö. Siellä työskentelevä palomiestaustainen ensihoitaja tai pelastuslaitoksen päivittäisessä toiminnassa ja harjoittelussa mukana oleva ensihoitaja tietää, mitä pelastustoimen johtaja haluaa tietää ensimmäiseksi. Miten palaa, onko ketään todennäköisesti sisällä, rakennuksen koko, pihapiiri yksiköiden sijoittelua varten, poikkeava ajoreitti kohteeseen ja niin edelleen. Osaava pelastajataustainen tai pelastuslaitoksella työskentelevä ensihoitaja osaa huomioida ja kertoa eteenpäin olennaisen ja tarvittavan tiedon. Tästä on varmasti hyötyä pelastustoiminnan johtajalle.
Harvaanasutulla alueella, mikäli ensihoitajilla ei ole välittömiä hoitotoimia, voidaan pelastustoimen tuntevia ensihoitajia hyödyntää siten, että savusukellusvalmius saadaan mahdollisimman nopeasti. Näitä asioita ovat avustus letkujen vedossa, alueen mahdollinen rajaaminen ja havainnointi savusukelluksen alettua. Hankala kuvitella, että jonkun muun tuottaessa ensihoitopalvelua saavutettaisiin vastaavaa hyötyä.
Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu tehokasta monipotilastilanteissa
Kyselyssä tuli ilmi, että monipotilastilanteissa ja suuronnettomuuksissa pelastuslaitoksen tuottamaa ensihoitopalvelua pidettiin äärimmäisen tehokkaana ja toimivana. Erityisesti pelastajien käyttöä akuutin pelastusvaiheen jälkeen potilaiden hoidossa ja kuljetuksessa pidettiin tärkeänä.
Jotta pelastaja voi toimia ensihoidon tukena, hänellä tarvitsee olla riittävä kokemus potilaiden hoidosta, tuntea hoitoprotokollat ja hoitovälineet sekä osata arvioida potilaan tilaa. Pelastajia apuna käyttämällä hoitopaikka saadaan nopeasti yhteisellä kalustolla perustettua ja hoitopaikalle lisää osaavia henkilöitä. Vastaajat arvioivat lähes yksimielisesti, että johtaminen helpottuu, kun pelastuslaitos ja ensihoito ovat samaa organisaatiota.
Olen Jormakan kanssa samaa mieltä, että toimintamalleja tulee kehittää jatkuvasti ja etupainotteisesti. Pelastuslaitoksen tarjoamia etuja ensihoitopalvelun tuottajana ei sovi kuitenkaan unohtaa ja hyvää ei kannata heittää pois vain luodakseen uutta. Tärkeintä onkin, että valtakunnassa ymmärretään pelastuslaitoksen tuottaman palvelun hyödyt ensihoitotilanteissa sekä ennen kaikkea laajan osaamisen ja vakiintuneen turvallisuusorganisaation edut kokonaisturvallisuuden kannalta.
Oskari Koskinen
Kirjoittaja on virkavapaalla oleva palomies, ensihoitaja AMK ja ammatillinen opettaja, joka on tehnyt selvitystyön Sisäministeriön pelastustoimen uudistushankkeelle pelastustoimen ja ensihoidon synergioista. Selvitystyö julkaistaan tammikuussa 2018.
