Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu sopimuspalokuntatoiminnan merkityksestä hyvinvointialueiden pelastustoimessa. Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimen palvelutuotannossa – päivittäisessä pelastustoiminnassa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on 31 pelastusasemaa, joista 29:llä on sopimuspalokuntatoimintaa. Näistä asemista noin puolessa pelastustoimen palvelut tuotetaan pääosin sopimuspalokuntalaisten, eli meillä pelastuslaitokseen työsuhteessa olevien sivutoimisten sopimuspelastajien toimesta.
Sopimuspalokunnat ovat monella paikkakunnalla avun ensimmäinen lenkki pelastus- ja ensivastetehtävissä. Ne tarjoavat alueelleen pelastustoimen lähipalvelua, turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Toiminta on vaikuttavuudeltaan paljon merkittävämpää kuin sen kustannukset, eikä hyvinvointialueiden pelastuslaitosten taloutta pelasteta sopimuspalokuntatoiminnan alasajolla.
artikkeli jatkuu
Mutta maailma muuttuu, ja myös sopimuspalokuntatoiminnan on kyettävä uudistumaan. Toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet meidät pohtimaan, miten toimintaa voidaan yhteistyössä kehittää ja uudistaa. Harva-alueiden väestö vähenee ja keskittyy isompiin kasvukeskuksiin. Samalla voimakas ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen asettavat sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden todellisten haasteiden eteen. Pelastussukelluskelpoisuudesta kiinni pitäminen ei voi olla enää itseisarvo, vaan voimavaroja on sen sijaan suunnattava pelastustoiminta- ja ensivastekyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen erikoisosaamista hyödyntäen.
”Yksin päätoimisten varaan harva-alueen toimintavalmiutta ei ole mahdollista, eikä järkevää rakentaa.”
Varallaolosta luopumisen myötä lähtövarmuuden turvaaminen on meillä noussut yhdeksi huolenaiheeksi. Luotettavuus on yksi pelastustoimen perusarvoja ja ”tavaramerkkejä”. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että pelastustoimen järjestelmä rakentuu päätoimisen pelastushenkilöstön ja sopimuspalokuntatoiminnan yhdistelmään, jotka yhdessä muodostavat pelastustoimen toimintavalmiuden ja suorituskyvyn kokonaisuuden.
Pohjois-Karjalassa on viime vuosina perustettu päivystäviä pelastusasemia, joilta varmistetaan seudullisesti välitön 24/7-toimintavalmius sekä ryhmänjohtamis- ja pelastussukelluskyky. Silti lähimpien pelastusasemien resursseja edelleen tarvitaan, mukaan lukien sopimuspalokuntalaiset. Yksin päätoimisten varaan harva-alueen toimintavalmiutta ei ole mahdollista, eikä järkevää rakentaa – ja sopimuspalokuntatoiminnalle on jatkossakin oma tärkeä paikkansa pelastustoimen järjestelmässä.
Pohjois-Karjalassa tulevien vuosien painopisteenä on kehittää sopimuspalokuntatoimintaa. Siihen tarvitaan vähän rahaa, mutta sitäkin enemmän tahtoa, auttamisen halua, uudenlaista ajattelua, yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä – juuri sitä kantavaa voimaa, jolla sopimuspalokuntien toiminta ylläpidetään elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.
Puheenjohtajalta-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 3/2025.
