Järjestöt 7.6.2017

Tarvitaanko Suomeen turvallisuusministeriö?

Iloisia ilmeitä Säätytalossa, jossa juhlittiin 10-vuotiasta Yhteiskuntaturvallisuuden seuraa ja uutta suomalaista varautumista käsittelevää kirjaa. Kirjan kirjoittajat Harriet Lonka (vas.) ja Katja Ahola sekä ulkoasusta vastannut Annukka Ahopalo.

Iloisia ilmeitä Säätytalossa, jossa juhlittiin 10-vuotiasta Yhteiskuntaturvallisuuden seuraa ja uutta suomalaista varautumista käsittelevää kirjaa. Kirjan kirjoittajat Harriet Lonka (vas.) ja Katja Ahola sekä ulkoasusta vastannut Annukka Ahopalo.

Yhteiskuntaturvallisuuden seuran 10-vuotisjuhlassa puhunut ministeri Jan-Erik Enestam kehotti juhlivaa yhdistystä tuomaan esille turvallisuusministeriön tarpeen Suomessa. Valtioneuvoston jäsenenä muun muassa puolustus-, sisä- sekä ympäristöministerinä toiminut Enestam perusteli turvallisuudesta vastaavaa ministeriötä resurssi- ja synergiahyötyinä. Myöskään virka-apuun perustuvaa toimintaa ei yhteisessä organisaatiossa enää tarvittaisi. Enestam toivoi, että Yhteiskuntaturvallisuuden seura voisi omassa toiminnassa tuoda esille turvallisuusministeriön hyötyjä ja haittoja.

Yhteiskuntaturvallisuuden 10-vuotisjuhlassa julkistettiin myös seuran puheenjohtaja Harriet Longan ja varapuheenjohtaja Katja Aholan kirjoittama kirja suomalaisen varautumisen ja kriisijohtamisen haasteista.

Ministeri Jan-Erik Enestam ehdotti juhlapuheessaan Yhteiskuntaturvallisuuden seuran 10-vuotisjuhlassa, että meillä selvitettäisiin tarve turvallisuusministeriölle. Seuran puheenjohtaja Harriet Lonka ojensi Enestamille uunituoreen suomalaista varautumista käsittelevän kirjan, jonka hän on kirjoittanut yhdessä seuran varapuheenjohtajan Katja Aholan (takana oik.).

Yhdessä uutta kohti – suomalainen Civil Protection -kirjan kirjoittajat ovat varautumisen alan pitkäaikaisia aktiiveja ja ammattilaisia. Harriet Lonka on toiminut riskienhallinnan konsulttina ja tutkijana. Hän on väitellyt syksyllä 2016 valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyöstä. Katja Ahola on työskennellyt niin hallinnossa, järjestöissä kuin elinkeinoelämän palveluksessa ja on koulutukseltaan filosofian sekä sotatieteiden maisteri.

”Jokainen järjestelmä tarvitsee aika ajoin tuuletusta ulkopuolisen silmin”, toteaa Katja Ahola kirjan kirjoittamisen taustavaikuttimista.

Kirjottajien näkemyksen mukaan varautuminen on huolehtimista koko yhteiskunnan valmiudesta toimia erilaisissa kriisitilanteissa. Se on kokonaisturvallisuuden ajatuksen viemistä käytäntöön, aktiivista tekemistä ja yhteistoimintaa.

”Meidän mielestämme kokonaisturvallisuus on hyvä termi kuvaamaan varautumisen laaja-alaista yhteistoimintaa ja se tulisi vapauttaa tarpeettomista turvallisuuden omistajuuden kiistoista”, linjaa Harriet Lonka.

Kirjan ovat kustantaneet Yhteiskuntaturvallisuuden seura ja Suomen Palopäällystöliitto.

Kokonaisturvallisuuteen uusi maisteriohjelma

Kokonaisturvallisuus -käsite nousi esille seuran juhlassa ja samaan aikaan Jyväskylän yliopisto ilmoitti käynnistävänsä syksyllä 2018 uuden monitieteisen kokonaisturvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelman.

Uuden maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa kokonaisturvallisuuden asiantuntijoita, jotka osaavat analysoida yhteiskunnallisia muutoksia ja ilmiöitä globaalissa ympäristössä. Ohjelman keskiössä ovat kansainvälistyvän ja digitalisoituvan yhteiskuntamme kokonaisturvallisuus, toiminta- ja huoltovarmuus sekä reagointi- ja riskinsietokyky.

Ohjelmassa yhdistetään laajasti Jyväskylän yliopiston osaamista muun muassa kielten, kulttuurin, teknologian ja yhteiskunnan alueilta. Lisäksi valmisteluvaiheessa on käyty tiivistä keskustelua keskeisten suomalaisten turvallisuustoimijoiden kanssa. Turvallisuutta tarkastellaan niin yksilön, yhteisöiden kuin yhteiskunnankin tasoilla.

”Globaali turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti. Teknologian kehittyminen, informaation määrän lisääntyminen ja sen merkityksen kasvaminen päätöksenteossa sekä erilaisten kriisien yhä monimutkaisempi luonne ovat haastaneet perinteisen kriisien ja konfliktin ymmärtämisen ja selittämisen. Uskomme, että nyt käynnistettävä yliopistomme tutkimuksellisiin vahvuuksiin perustuva maisteriohjelma luo siitä valmistuville hyvät edellytykset toimia asiantuntijoina ja kehittäjinä kokonaisturvallisuuden alueella”, toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen.

Maisteriohjelman ensimmäiset 20 opiskelijaa aloittavat opintonsa syksyllä 2018, ja ensimmäinen hakuaika ohjelmaan on keväällä 2018 korkeakoulujen yhteishaun yhteydessä. Maisteriohjelman valintaperusteet vahvistetaan ja julkaistaan syksyllä 2017. Maisteriohjelmaan voi hakeutua, jos on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, AMK-tutkinnon, vanhamuotoisen maisterin tutkinnon tai niitä vastaavan tutkinnon.

Tavoitteena on saada maisteriohjelmaan kokonaisturvallisuutta hyvin monipuolisella taustalla tarkastelevia opiskelijoita, joiden osaaminen tukee maisteriohjelman monitieteisyyden tavoitteita. Turvallisuusalan asiantuntijoiden lisäksi ohjelma sopiikin hyvin esimerkiksi kielten ja viestinnän, historian, yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian osaajille.

Teksti ja kuvat: Esa Aalto

 

Lue lisää