Pelastustoimi 15.8.2018

Sisäministeri kiittää pelastajia ja ottaisi yksityiset helikopterit mukaan sammutustöihin

Kai Mykkänen (kesk.) tutustui Turun keskuspaloasemaan muun muassa Jari Sainion (vas.) johdolla.

Kai Mykkänen (kesk.) tutustui Turun keskuspaloasemaan muun muassa Jari Sainion (vas.) johdolla.

”Vaikka viranomaisyhteistyö sujui hienosti Pyhärannan metsäpalosammutuksessa, on sitä syytä rakentaa eteenpäin. Valtakunnallisten ilma-alusten käytössä tarvitaan selkeää koordinaatiota esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä niitä käytetään. Johtamis- ja koordinaatiovastuuta on selkeytettävä, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) pohti.

Jos valtion ilma-aluksia ei saataisi isoissa paloissa paikalle riittävästi, Mykkäsen mielestä yksi vaihtoehto on solmia sopimuksia yksityisten helikopterin omistajien kanssa. Tällöin sammutusapua löytyisi myös siviilipuolelta.

Kai Mykkänen (vas.) tutustui Turun keskuspaloaseman tilannehuoneeseen, jossa hänelle kerrottiin, että osa poliisin hälytyksistä olisi hyvä näkyä myös paloasemalla.

EU:ssakin on pohdittu, että yksityisistä ilma-aluksista luotaisiin oma yksikkö EU-maiden käyttöön.

”Haasteena on, että missä se kalusto on silloin, jos monessa maassa palaa samaan aikaan. Totta kai pitää auttaa naapureita, mutta myös kansallisella tasolla on otettava vastuuta. Muuten aletaan luottaa siihen, että joku muu hoitaa ongelmat”, Mykkänen perusteli.

Huoltokontti käyttöön?

Sisäministeri halusi tulla vierailulle Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle kiittääkseen kaikkia kuluvan kesän metsäpalojen sammutustöihin osallistuneita hienosta työstä.

”Kävin katsomassa metsäpalon jälkiä Pyhärannassa. Se oli vaikuttava paikka. Hiiltynyttä mustaa, hankalaa maastoa, vain jokunen kapea metsätie. Tosin hyvä, että edes ne muutamat metsäautotiet siellä olivat.”

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio kiitti ministeriä kiitoksista.

”Haluaisin välittää isot kiitokset myös sopimuspalokunnille. Limiitille mentiin myös kalustomme suhteen, mutta sitä riitti. Kehittämisideoitakin nousi esiin. Voitaisiinko esimerkiksi tehdä huoltokontti, joka olisi helppo ottaa mukaan? Harvoin kaikkea kalustoa tarvitaan valtakunnassa samaan aikaan. Lisäksi yhteistä tilannekuvaa voisi kehittää. Ei helikoptereita voida vain antaa niille, jotka ensimmäisenä ja kovimpaan huutavat”, Sainio sanoo.

Kai Mykkänen pohti, voitaisiinko sopimuspalokuntien tukea parantaa.

Koska ilmastonmuutoksen myötä metsäpalojen riski nousee, pitäisikö sopimuspalokuntatoimintaa tukea lisää?

”Tuo on olennainen kysymys. Toiminnan jatkuvuus näyttää yleisesti ottaen hyvältä, mutta jollain alueilla on vaikeuksia. Täytyy miettiä, voitaisiinko sopimuspalokuntia tukea enemmän”, Mykkänen pohtii.

Sainion mielestä sopimuspalokuntien tuki on jo hyvällä tolalla.

”Olemme keskustelleet, että tuen muodot voisivat olla esimerkiksi koulutusta ja varusteita”, pelastusjohtaja sanoo.

Pelastusopistolta kalustoa lainaan

Turun tiedotustilaisuudessa kiiteltiin myös Ruotsin metsäpalojen sammutustöihin osallistuneita suomalaisia.

”Olen erittäin ylpeä heidän venymisestään. Emme pystyneet vastaamaan ensimmäiseen ruotsalaisten avunpyyntöön, sillä tilanne oli silloin vaikea Suomessa”, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska kertoo.

Häneltä on kyselty, miksi apu lähti juuri Lapista, Oulu-Koillismaalta ja Pohjois-Savosta.

”Keskustelimme myös Varsinais- ja Etelä-Suomen pelastuslaitosten kanssa, mutta heillä oli silloin kiireistä. Tosin Pohjois-Savossa jouduttiin lainaamaan Pelastusopiston kalustoa, koska omaa oli Ruotsissa”, Ruuska kertoo.

”Torniossa on hyvät perinteet yhteistyöhön ruotsalaisten kanssa”, CMC Finlandin valmiussuunnittelija Jukka Räsänen lisää.

Teksti ja kuvat: Sari Järvinen