Pelastustoimi 12.1.2019

Ylipalomies pyrkii kansanedustajaksi: ”Pelastusala, maahanmuutto- ja elinkeinopolitiikka kärkiteemat

Porilainen ylipalomies Petri Huru nousee kansanedustajaksi varasijalta Satakunnan vaalipiiristä.

Porilainen ylipalomies Petri Huru nousee kansanedustajaksi varasijalta Satakunnan vaalipiiristä.

Porilainen ylipalomies Petri Huru pyrkii nyt toista kertaa kansanedustajaksi. Viime kerralla Perussuomalaisten ehdokkaana Satakunnassa ollut Huru keräsi vajaat 1500 ääntä. Nyt 52-vuotias Huru toimii toista kautta Porin kaupunginvaltuustossa ja on myös kaupunginhallituksen jäsen.

Hän ihmettelee muiden puolueiden suhtautumista nykyiseen Perussuomalaiseen puolueeseen.

”Ihmettelen, ettei puoluetta hyväksytä yhteistyökumppaniksi. Suvaitsevaisia sanotaan olevan, mutta eikö silloin pitäisi olla suvaitsevainen kaikenlaisia mielipiteitä kohtaan.”

Huru vastustaa erityisesti haittamaahanmuuttoa.

”Olen ollut kansainvälisillä työkomennuksilla ja YK:n rauhanturvatehtävissä myös Afrikassa. En vastusta sinänsä maahanmuuttoa vaan sen aiheuttamia haittoja.”

”Hädänalaisimmat ihmiset, kuten naiset, lapset ja vammaiset jäävät tuhon keskelle, mutta nuoret miehet pakenevat tänne.”

”Ja maassa pitää olla maan tavalla tai sitten pitää lähteä maasta pois.”

Perussuomalaiset eivät Hurun mukaan vastusta totaalisesti maahanmuuttoa, mutta sitä varten pitää olla säännöt, minkä mukaan tänne myös tullaan.

Hän ei täysin tyrmää työperäistä maahanmuuttoa, mutta siinä pitää olla pelisäännöt ja tarveharkinta.

”Omat työttömät ensin töihin, esimerkiksi muuntokoulutuksen avulla.”

Hänen mielestään pitää ehdottomasti noudattaa työehtosopimuksia eikä luoda työperäisen maahanmuuton takia halpatyömarkkinoita.

Avoimiin työpaikkoihin on osin ollut vaikea löytää työvoimaa. Petri Huru helpottaisi työpaikkojen vastaanottamista taloudellisenkin avun turvin.”

”Kertakorvauksen voisivat maksaa esimerkiksi valtio ja työnantaja yhdessä.”

”Kannustinjärjestelmällä ihmiset saadaan muuttamaan työn perässä. Tämän ansiosta valtio saa myös uusia veronmaksajia, joten tavallaan se maksaisi itse itsensä.”

 Säästöt otetaan tekevistä käsistä

 Petri Hurun sai mukaan politiikkaan pelastustoimessa syntynyt säästökulttuuri, jossa erityisesti tekevistä käsistä etsittiin säästökohteet.

”Hallinto- ja tukipalvelut ovat liian raskaat. Esimerkiksi viiden alueen malli olisi tässä mielessä ollut hyvä. Ministeriönkin tahtotila oli, että turvataan nykyinen palvelutaso ja asemaverkosto. Ihmisten palvelut pitää turvata. Sitä varten maksetaan verojakin.”

”Pelastustoimessa vahvuudet on vedetty nyt liian kireälle nimenomaan tekevistä käsistä karsimalla operatiivisen työn tekijöitä.”

Petri Hurun mielestä pelastustoimen valtiollistaminen voisi olla hyvä ratkaisu.

”Kaikki turvallisuustoimijat saman katon alle. Ensihoidon järjestäminen voi tosin olla hankala järjestää. Ja toisaalta paikallisen päätöksenteon etääntyminen on riski, mutta se pitäisi ottaa.”

”Toki valtiollakin on taloudellisesti tiukkaa, mutta ei meidän tarvitsisi tehdä samoja virheitä kuin poliisin hallintouudistuksessa on tehty.”

Kansanedustajana Petri Huru ajaisi pelastusalan asioiden lisäksi maahanmuutto- ja elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita.

”Energiaomavaraisuusasteen nostaminen tulisi tehdä lisäämällä ydinvoimaa, kun meillä jo ydinreaktoreita on käytössä. Tuuli- ja aurinkovoima eivät riitä teollisuuden tarpeisiin.”

Sinä pelastusalalla toimiva henkilö, teitpä  päätyönäsi tai harrastuksena, oletko ehdolla kansanedustajaksi? Kerro se meille ja me kerromme sen kentälle!

Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi

Teksti: Esa Aalto
Kuva: Ari-Pekka Palmu