Hälytysajoa ajava kuljettaja saattaa huomata, että edellä kulkevien autojen kuljettajat kytkevät hätävilkkujaan päälle. Se on merkki, että hälytysajossa oleva ajoneuvo on nähty. Tuore tapa ilmaista, että hälytysajoneuvo on havaittu, leviää vähitellen. Hälytysajoneuvon kuljettajan on silti edelleen oltava varuillaan.
Vuonna 2020 Suomessa ajettiin 246 757 kiireellistä ensihoidon tehtävää, pelastustoimessa kiireellisiä tehtäviä oli 73 069. Vuositasolla hälytysajotilanteisiin mahtuu valtava määrä vaaratilanteita.
Ihmisellä on rajallinen kapasiteetti havainnoida asioita ympärillään, aivot jakavat jatkuvasti huomiota ympärillä kilpaileville häiriöille. Mobiililaitteiden ajon aikainen käyttö, työstressi ja kuljettajien multitaskaaminen aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä.
Puhelimen kurottelu viereiseltä penkiltä tuplaa onnettomuuden riskin ja jos tähän lisätään vielä mobiililaitteen käsittely, on kuljettajan entistä hankalampaa huomata takaa tuleva hälytysajoneuvo.
Säikähdyksiä, jopa paniikkia
Hälytysajossa kuljettajan tulee keskittyä vain ajamiseen, samalla hänen tulee olla varuillaan joka hetki, jotta hän voi ennakoida muun liikenteen liikkeet. Epätietoisuus muiden kuljettajien tarkkavaisuudesta on suuri ongelma hälytysajoa suorittavalle. Mikäli muut tiellä liikkujat keskittyvät johonkin muuhun kuin liikenteeseen, hälytysajossa olevan ajoneuvon kulku vaikeutuu huomattavasti. Monesti ihmiset säikähtävät, kun huomaavat, että takaa tulee hälytysajossa oleva ajoneuvo. Jotkut saattavat mennä jopa paniikkiin. Säikähdys aiheuttaa ihmisessä refleksinomaisia toimintoja, kuten jarruttamista, kaistan vaihtoa tai muuta odottamatonta.
Lisää koulutusta
Virheitä sattuu hälytysajoneuvon kuljettajillekin. Ne huomataan monesti herkemmin kuin siviilikuljettajien tekemät virheet. Monissa lähteissä on kaavailtukin, että hälytysajoneuvojen kuljettajille tulisi antaa lisäkoulutusta, jotta voitaisiin ehkäistä virhearvioita ja niistä johtuvia onnettomuuksia.
Oppia muillekin
Lisäkouluttaminen ei kuitenkaan yksistään ratkaise ongelmaa, sillä suurimmaksi osaksi tieliikenneonnettomuudet johtuvat muista tiellä liikkujista. Kansalaisten tietoisuutta hälytysajosta tulisi parantaa ja hälytysajossa olevan ajoneuvon kohtaamista tulisi käydä jo autokoulussa läpi systemaattisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön Lasse Ilkka totesi Ylen jutussa, että ambulanssikolareiden vähentäminen ei ole yksiulotteinen asia, sillä kolareissa on aina useampi osapuoli. Tämän takia koko Suomen liikennekulttuuria tulisi tarkastella.
Hätävilkut liikkuvassa autossa
Kesäkuussa 2020 tehdyn tieliikennelakisuudistuksen myötä hätävilkkujen käytöstä tuli sallittua myös liikkuvassa autossa. Sen jälkeen viranomaiset loivat toimintaohjeistuksen hälytysajoneuvon kohtaamisesta, missä hätävilkkujen käyttö korostuu. Käytännössä toimintaohje ei ole vielä löytänyt paikkaansa kansalaisten yleisessä tietoudessa.
Hätävilkkujen käyttö on Suomessa ollut hyvin vähäistä, kun taas muualla Euroopassa ne ovat päivittäinen kommunikointiväline liikenteessä. Monissa muissa maissa hätävilkuilla saatetaan myös viestiä viestiä muille tiellä liikkujille vaarasta tai se voi olla myös kiitos ystävällisestä eleestä.
Vanhaa hätävilkkuperimää
Suomessa sai hätävilkkuja vielä pari vuotta siten käyttää vain pysähdyksissä olevassa autossa, ja silloinkin vain hätätilanteessa. Hätävilkuista on syntynyt suomalaisille eräänlainen tabu, josta voi olla hankala poisoppia.
Hätävilkkujen aiemman kovin säännellyn käytön takia niitä on käytetty vähän. Vähäinen hätävilkkujen käyttö puolestaan on voinut johtaa siihen, ettei niitä osata käyttää tarpeen tullen. Tästä syntyy uusi vaaratilanne, missä hälytysajossa olevan ajoneuvon havainnut autoilija alkaakin etsiä hätävilkkujen katkaisijaa ja keskittyminen herpaantuu.
Hätävilkut käyttöön
Jokaisella ihmisellä on ajokäyttäytymiseen liittyviä rutiineja. Ensihoitaja voi kuvitella hälytysajotilanteen, jossa edellä kulkevat autot vilkuttavat hätävilkuilla. Ensihoitaja voi tehdä johtopäätöksen, että autoilijat ovat huomanneet hänet.
Mikäli hätävilkkujen käyttö käyttö saataisiin osaksi normaalia ajokulttuuria, olisi hälytysajoa suorittavan kuljettajan työ ennakoitavampaa ja turvallisempaa. Rutiininomaisen hätävilkkujen käytön takia myös autoilija saattaa pystyä keskittymään paremmin muun liikenteen havainnointiin sekä oman ajonopeutensa säätelyyn.
Hätävilkkujen käytön uudistuksesta tulisikin puhua enemmän ja tuoda esille aktiivisesti eri lähteissä. Uusi käytäntö on otettu käyttöön, mutta systemaattinen tiedottaminen siitä on jäänyt puolitiehen. Asia koskee kaikkia ensihoidon ja pelastusalan ihmisiä, jotka voivat osaltaan viedä viestiä eteenpäin. Nostetaan hätävilkut yhdessä kansan tietoisuuteen ja tehdään hälytysajosta piirun verran turvallisempaa.
Teksti Sirja Koutonen
