Pasi Rosendahl tietää, mitä lääkinnän järjestäminen Salpausselän kisoissa vaatii.
Perinteiset Salpausselän kisat on yksi maamme isoimpia vuosittain järjestettäviä talviurheilutapahtumia. Racing Rescue Finland Oy on järjestänyt kisojen lääkintäpalvelua jo kymmenen vuoden ajan. Tänäkin vuonna yritys järjestää kilpailutapahtumaan kansainvälisen hiihtoliiton, FIS:n sääntöjen mukaisen valmiuden, kertoo Racing Rescuen toimitusjohtaja Pasi Rosendahl.
FIS:llä on erilaiset ohjeistukset eritasoisiin kilpailuihin. Maailman cupissa, kuten Salpausselällä on erilainen ohjeistus kuin maailmanmestaruuskilpailuissa. Vähän aikaa sitten Sapalausselän kaltaisten kilpailuiden vaatimuksia höllättiin, enää päivystämään ei vaadita lääkäriä. Racing Rescuella on kuitenkin ensihoitolääkäri, jota se konsultoi puhelimitse tarvittaessa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoidon tapahtumaturvallisuudesta vastaava Teemu Säteri kehuukin Salpauselän kisojen lääkintää sekä yhteistyötä, jota lääkintä on paikallisen ensihoitopalvelun kanssa tehnyt.
”Olemme vuosien varrella tottuneet, että Salpausselän kisassa lääkintä on ammattimaisesti hoidettu. Se ei rasita paikallista ensihoitojärjestelmää, eikä sieltä tulla päivystykseen kotona hoidettavien vaivojen takia.”
Teemu Säteri kiittelee Racing Rescuen ammattihenkilöstöä ja yrityksen kalustoa.
”Salpauselällä on iso yleisömassa, jossa sattuu niin vakavia sairaskohtauksia kuin lievempiäkin juttuja. Jos siellä ei ole osaavaa porukkaa auttamassa, meidänkään on hankalaa saavuttaa potilaita”, Teemu Säteri sanoo.
artikkeli jatkuu
Medical center taipuu tarpeisiin
FIS vaatii monenlaista lääkintätoimintaa edelleen. Paikalle on varusteltu kolmepaikkainen valvontatasoinen medical center. Se päivystää kilpailujen ajan yhdellä sairaanhoitajalla, mutta vahvuutta voidaan täydentää nopeasti tilanteen niin vaatiessa alueella muualla päivystävästä henkilöstöstä. Medical center on Racing Rescuen ylläpitämä, kuten sinne pyydettävät lisäresurssitkin.
Medical centerin kolmella petipaikalla tehdään pienimuotoista potilaan tilan valvontaa ja haavojen hoitoa.
”Hiihtojoukkueiden lääkärit voivat tulla medical centeriin hoitamaan omaa urheilijaansa ja me autamme ja tuemme heitä.”
Myös huoltajien, kuten suksien voitelussa tapahtuvat vammat sekä muiden hiihtojoukkueen jäsenten vaivat nuhasta alkaen tulevat meille. Välillä tuntuu, että olemme työterveyshuolto. Emme koe sitä mitenkään huonoksi asiaksi”, Pasi Rosendahl sanoo.
Kisa ei keskeydy vammaan
Hiihtokilpailujen aikana Racing Rescuen päivystäjät ovat maastossa moottorikelkkojen kyydissä, apua tarvitsevat evakuoidaan kelkalla vedettävällä ahkiolla. Mäkimontussa päivystetään kahdella ambulanssilla, toinen on valmiudessa ja toinen varalla.
”Jos kilpailija vetää mukkelis-makkelis ja hänet otetaan ambulanssin kyytiin, niin vara-auto alkaa päivystää. Yksikkö miehitetään nopeasti alueella muualla päivystävästä Racing Rescuen henkilöstöstä. Tv-lähetykset kestävät viiveitä huonosti”, Pasi Rosendahl sanoo.
Käytäntö on opettanut, että vaikka mäkimonttuun kaatuneen luokse pitää mennä nopeasti, myös maltti on säilytettävä.
”Yleensä kaatuneen hyppääjän sukset irtoavat monoistaan ja ne alkavat valua yksinään montun reunalta toiselle. Jos vauhdilla liikkuva suksi osuu ensihoitajaan, hän voi loukkaantua toimintakyvyttömäksi. Liikumme auttamaan vasta, kun irronneiden suksien liike on pysähtynyt.”
Pasi Rosendahl kertoo, että potilaan evakuointi mäkimontusta ei ole mikään helppo tehtävä. Jyrkät montun mäet tarjoilevat evakuointiin osallistuville riittävästi haastetta.
Ambulanssit pysyvät alueella
Racing Rescuen ambulanssit eivät poistu tapahtuma-alueelta, vaan kuljetusta vaativa potilas siirretään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ambulanssiin, joka hoitaa kuljetuksen hoitopaikkaan. Kymmenen vuotta tapahtumassa lääkintävalmiutta pitäneen Racing Rescuen Pasi Rosendahlilla on selkeä näkemys, missä potilas kannattaa vaihtaa ambulanssista toiseen.
”Tapahtuma-alueelle ei välttämättä kannata tulla, vaan tuomme potilaan portin ulkopuolelle, jossa vaihto kannattaa tehdä.”
Apua vapaaehtoisille
Tapahtuman lääkintäpalvelu avustaa kahdella ensihoitajalla myös yleisön joukossa vapaaehtoisesti työskentelevää ensiapuväkeä. Racing Rescue päivystää tapahtuma-aluetta käynnissä olevista kilpailuista riippuen 6-12 ammattilaisen voimin. He koostuvat palomiehistä, lähihoitajista, sairaanhoitajista ja ensihoitajista, jotka ovat tottuneet työskentelemään sairaalan ulkopuolella.
Paljon yleisöä
Torstaista sunnuntaihin kestävä tapahtuma kerää monikymmentuhatpäisen yleisön. Torstai on hiljainen mutta viikonloppua kohti tunnelma tiivistyy.
”Yleisössä yleisin tapahtuma, johon puutumme, on kaatumisen aiheuttamat loukkaantumiset. Lapset touhuavat tapahtuman lastenmaailmassa, ja saavat pieniä ruhjeita ja vammoja. Varttuneemmilla myös alkoholi on vammojen taustalla.”
Urheilijoille tulee erilaisia haavoja, mäkimontussa kaatuminen voi aiheuttaa murtumiakin, ne ovat kuitenkin harvinaisia. Tyypillisesti potilasta ei tarvitse kuljettaa pois tapahtumapaikalta tai edellyttää tältä edes välitöntä päivystyskäyntiä.
”Vuosittain 5-20 urheilijaa tarvitsee apuamme, mutta yleisössä on vilkkaampaa. Apua tarvitsevia on ehkä kymmeniä”, Pasi Rosendahl sanoo.
Elvytyksiäkin on ollut
Salpausselän kisoissa on vuosien varrella elvytettykin. Eräänä vuonna elvytettiin useampi kerta ja tulokset olivat tapahtumapaikalta lähtiessä hyviä.
”Sijoittelemme hoitovälineitä ja defibrillaattoreita ympäri aluetta. Nämä pisteet ovat järjestäjien tiedossa. Jos tilanne tulee, ammattitaitoinen henkilöstömme voi aloittaa hoitamisen ja muu henkilöstö tuo paikalle tarvittavat hoitovälineet lähimältä pisteeltä. Tapahtuma-alueella on kymmenkunta tällaista pistettä”, Pasi Rosendahl kertoo.
Henkilöstöä joka lähtöön
Salpausselän kisojen lääkinnässä työskentelee monenlaista ja monentasoista henkilöstöä.
”Meillä on väkeä alan ensihoidon opiskelijoista vaativaan hoitotasoon asti. Mäkimontussa hoitotason ensihoitajan parina voi olla pelastaja, jolla voi olla enenmmän ymmärrystä potilaan siirtämisestä. 60-70 prosenttia tapahtuman henkilökunnasta on kuitenkin hoitotason ensihoitajia.”
Tiettyinä päivinä tapahtumapaikalla on myös hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtaja, joka helpottaa entisestään yhteistyötä paikallisen ensihoidon kanssa, Pasi Rosendahl sanoo.
Oma Erica-alue
Salpausselän kisoissa on Erica-alue, sen avulla yleisöstä tullut hätäpuhelu voidaan paikallistaa helpommin. Paikallistamisessa tarvitaan kuitenkin edelleen soittajan kuvausta tapahtumapaikasta. Hätäkeskus lähettää tekstiviestin tapahtumanjärjestäjän tilannekeskukseen, joka paikallistaa potilaan, lähettää paikalle lähimmän avun ja opastaa tulevaa yksikköä. Paikalle hälytetään hätäkeskuksen riskinarvion perusteella myös hyvinvointialueen ambulanssi.
Kejo käytössä
Teemu Säteri kertoo, että ensihoito hyödyntää Salpausselän kisojen yhteydessä Kejo-kenttäjohtojärjestelmää.
”Olemme vieneet turvallisuussuunnitelmat sinne ja ensihoitajat voivat tutustua niihin tarvittaessa siellä. Kejosta löytyy muun muassa tapahtuma-alueen erilaiset kartat.”
Teemu Säteri sanoo, että Salpausselän kisat eivät pääty siihen, kun mitalit on jaettu.
”Jonkinlainen porukka siirtyy siitä Lahden yöelämään. Vilkasta on ja tähän on resursoitu lisää ensihoitovalmiutta. Nättejä päiviä luvattiin, kalja maistuu, päivällä sulaneet lumet vetävät illalla jäähän ja nilkkoja menee.”
Tapahtuma tarkastetaan
Salpausselän kisat kuten muutkin yleisötapahtumat tarkastetaan etukäteen myös ensihoidon toimesta. Teemu Säteri vastaa hyvinvointialueen ensihoidossa yleisötapahtumista. Tyypillisesti Säteri tai hänen varahenkilönsä osallistuukin ennen tapahtuman alkua paikalla järjestettävään viranomaiskatselmukseen.
”Ennen katselmusta perehdyn turvallisuussuunitelamaan ja ensiapusuunnitelmaan. Salpausselällä on totutusti laadukkaat toimijat tuottamassa turvallisuutta.”
Teksti ja kuvat Marko Partanen
