Helsingin Pelastuskoulun oppilaat harjoittelivat toukokuussa 2017 Ruoholahden toimistorakennuksissa.
Helsingin Pelastuskoulu sai toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi asiasta keskiviikkoaamuna Twitterissä.
”Suomea vaivaa pelastajapula. Sisäministeriön selvityksen perusteella tarvitsemme kymmenen vuoden aikana tuhat lisäpelastajaa ja myös eläkepoistuman myötä uusia ammattilaisia alalle. Olen päättänyt myöntää Helsingin Pelastuskoululle toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan”, Ohisalo twiittasi.
”Toimilupa mahdollistaa Helsingille pelastajien kouluttamisen kaupungin kasvavaan tarpeeseen. Kaupunkiin on nousemassa neljä uutta pelastusasemaa, mutta ilman ammattitaitoisia pelastajia asemat eivät paranna kaupunkilaisten palveluita.”
Toimintaan lisää jatkuvuutta
Pelastuslaitoksella uutisesta ollaan hyvillä mielin.
”Päivä alkoi poikkeuksellisen hyvillä uutisilla. Otamme ilolla tämän päätöksen vastaan”, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen.
Pitkänen korostaa, että Pelastuskoulun toiminnan jatkaminen oli hänen mielestään ainoa oikea ratkaisu niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa pelastajapulassa. Alalle saadaan lisää pelastajia, ja Helsingin palveluverkosto saadaan turvattua. Toistaiseksi voimassa oleva toimilupa tuo toimintaan myös kaivattua pysyvyyttä ja jatkuvuutta.
”Toiminnan kehittäminen ja pidemmälle tulevaisuuteen katsominen on tätä kautta helpompaa. Pystymme sitouttamaan ja rekrytoimaan henkilöstöä kouluun töihin.”
Epävarma tilanne vaikutti rekrytointiin
Pitkänen kertoo, että epävarman tilanteen takia pelastuslaitoksella on ollut haasteita motivoida ihmisiä työskentelemään Pelastuskoululla.
”Jos henkilö hakeutuu opettajaksi Pelastuskouluun ja haluaisi saada ammattiopettajan pätevyyden, lähteekö hän kouluttautumaan, kun ei tiedä, onko koulutuksesta hyötyä koululle, kaupungille ja itselle?”
Pelastuskoulun toiminnan jatkuminen tuodaan esiin myös tulevien kurssien markkinoinnissa. Pitkänen arvioi, että epävarma tilanne on vaikuttanut myös hakijamääriin negatiivisesti.
”On mielenkiintoista nähdä, minkälaista hakijavirtaa saamme tämän päätöksen jälkeen.”
Rahoitus on vielä auki
Pelastuskoulun rahoitus on vielä kysymysmerkki.
”Sisäministerikään ei ole ottanut rahoitusasioihin kantaa. Ne ratkeavat tulevaisuudessa, kun tiedetään, onko pelastajakoulutukseen kansallisesti tulossa lisärahoitusta, ja millaisia ratkaisut tulevat olemaan.”
Pitkänen sanoo, että rahoitukseen palataan sisäministeriön kanssa myöhemmin.
”Kaupungin ylin johto on syvällä tässä keskustelussa ja tietoinen siitä. Rahoituskeskustelua tullaan jatkamaan. Tavoitteena tietysti on, että kun rahoituspuoli kuuluu valtiolle, se jossain vaiheessa menisi sinne.”
Pitkänen korostaa, että Pelastuskoulun jatkon eteen on tehty pitkä ja systemaattinen työ. Hän uskoo, että paitsi avoimella keskustelulla sisäministeriön kanssa, myös tietojohtamisella oli osansa päätöksessä koulutuksen jatkumisesta.
”Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun tietojohtaminen otetaan aidosti päätöksenteon tueksi. Kun havaitaan, että meillä on aidosti pulaa pelastajista, miksi toimivaa komponenttia ei silloin hyödynnettäisi? Riittävä tieto tekee tällaisista päätöksistä helpompaa.”
Pelastajapulaan palataan erityisesti kevään kehysriihessä
Ministeri Ohisalo sanoi aamuisessa twiitissään vielä, että täydentävässä talousarviossa on haettu lisärahoitusta Pelastusopistolle ja ruotsinkieliseen pelastajakoulutukseen, ”jotta turvallisuusviranomaisten tosiasiallinen palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielillä, kuten hallitusohjelmassa on sitouduttu.”
Ohisalo twiittasi, että pelastajapula vaatii asiaan palaamista vielä moneen kertaan, erityisesti kevään kehysriihen aikaan.
”Helsingin Pelastuskoulu tarvitsee kuitenkin toimilupansa joka tapauksessa ja olen iloinen, että voin tällä päätöksellä turvata ihmisten avunsaantia”, hän kirjoitti.
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen