Harjoitus ja koulutus 26.5.2021

Koulutusuudistus alkaa urapoluista – kysymys on myös alan vetovoimaisuudesta, sillä tulevaisuudessa uhkaa työvoimapula

Koulutusuudistuksessa tarkastellaan myös tulevien pelastajien pääsykoevaatimuksia. Pelastajaopiskelija Pelastusopiston harjoitusalueella vuonna 2018.

Koulutusuudistuksessa tarkastellaan myös tulevien pelastajien pääsykoevaatimuksia. Pelastajaopiskelija Pelastusopiston harjoitusalueella vuonna 2018.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan vanhentunut koulutusjärjestelmä rukataan parin vuoden sisällä vastamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Opiskelijat aloittavat uudessa järjestelmässä 2025.

Miten pelastaja tai hätäkeskuspäivystäjä voi täydentää osaamistaan? Millaisia jatko-opintoja hän voisi suorittaa? Mitä tapahtuu, jos hän ei jostain syystä enää kykene tekemään työtään?

Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä pohditaan nyt Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistushankkeessa. Vuoden 2022 loppuun jatkuvassa hankkeessa uudistetaan koko pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä. Viimeksi näin on tehty 1990-luvulla, ja nykyinen systeemi on auttamattomasti vanhentunut. 

”Maailma, toimintaympäristö ja kansallinen tarve muuttuvat. Meidänkin tulee päivittää koulutusjärjestelmää”, hankkeen projektipäällikkö Susanna Sankala perustelee.

Pohjatyö aloitettiin pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeessa vuonna 2017. Tuolloin todettiin, että koulutuksen uudistaminen vaatii paljon yksityiskohtaisempaa selvitystä ja konkreettisen suunnitelman, jota siis ollaan tekemässä nyt.

”Vaikka rekrytoisimme kaikki nuoret, se ei riitä”

Sankalan mukaan pelastusalan koulutuksen täytyy myös olla entistä integroituneempi vallitsevaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen koulutusjärjestelmään.

”Emme voi olla oma saarekkeensa, marginaalinen tutkinto, josta kukaan ei tiedä mitään.”

Kysymys on paitsi alan omista tarpeista, myös vetovoimaisuudesta. Seuraavien 15 vuoden aikana Suomessa lähes joka toinen työikäinen eläköityy tai siirtyy toisiin tehtäviin. 

”Vaikka rekrytoisimme kaikki nuoret, se ei siltikään riitä täyttämään tulevaa vajetta. Me kilpailemme tulevaisuudessa osaajista, koska he voivat valita aika monta muutakin alaa, kuin pelastustoimen tai hätäkeskustyön.”

Sankala korostaa, että maailman muutos voi olla hyvin nopeakin. Koronapandemia on esimerkki siitä.

”Pandemia ei todennäköisesti tule jäämään ainoaksi nopeaksi muutokseksi tulevaisuudessa. Maali liikkuu koko ajan.”

Keskustelu on jumiutunut tutkinnon laajuuteen

Entä alun kysymykset? Ne liittyvät urapolkuihin, jotka tänä vuonna ovat hankkeessa erityisesti suurennuslasin alla. 

”Tänä vuonna muodostamme kokonaiskuvan sekä hätäkeskus- että pelastuspuolelta urapoluista ja teemme valtakunnallisen urapolkumallinnuksen”, Sankala tiivistää.

Hankkeessa kartoitetaan, millaisia urapolkumahdollisuuksia alalla on tällä hetkellä, ja mitä tarvittaisiin tulevaisuudessa. Pelastuslaitokset ja Hätäkeskuslaitos ovat työssä tiiviisti mukana.

”Haemme taustamateriaalia ja tutkimuksia, kuulemme eri asiantuntijoita. Nyt kirjoitetaan auki eri vaihtoehdot pelastus- ja hätäkeskuspuolelle. Se helpottaa niin yksilöä, työnantajia, laitoksia, kuin valtakunnallista osaamisen kehittämistä ja johtamista.”

Sankala näkee, että keskustelu koulutuksesta on tällä hetkellä jumiutunut kysymyksiin, kuten pitäisikö perustutkinnon olla ammatillinen vai korkeakoulututkinto. Enemmän pitäisi keskustella siitä, mitä taitoja pelastaja tai päivystäjä tarvitsee esimerkiksi eri alueilla Suomessa, tai yhteiskunnan muutoksessa.

”Ei koulutus lopu siihen, että käydään perustutkinto. Tässä uudistuksessa lukee kissankokoisin kirjaimin: koulutusjärjestelmä on mahdollistava. Se mahdollistaa erilaiset ratkaisut eri alueille.”

Pelastajien pääsykoevaatimukset tarkasteluun

Myös se, mitä pelastajan tai hätäkeskuspäivystäjän pitää osata, voi muuttua ajan mukana. Kun hän valmistuu 25-vuotiaana, osaamisen tarve voi olla erilaista kuin vaikkapa sitten, kun hän on 45-vuotias. Yksilöllä tulisi olla mahdollisuuksia kehittyä perustutkinnon jälkeenkin ja hänen pitäisi olla tietoinen siitä, millainen polku johtaa vaikkapa päällystötutkintoon, tai voiko hän vaihtaa ammattia alan sisällä nykyisellä tutkinnollaan.

Sankala sanoo, että urapoluissa huomioidaan myös se, ettei henkilö jäisi tyhjän päälle, jos hän ei enää esimerkiksi fyysisten ongelmien takia pysty pelastajan työhön. 

”Jos tällä hetkellä vaihtoehtoja on muutamia, urapolkumallinnuksen toivottava tulos on se, että olisi useita, jopa kymmeniä vaihtoehtoja.”

Työkaluja koulutuksen uudistamiseen saadaan meneillään olevasta pelastustoimen suorituskykyhankkeesta. Parin vuoden aikana on tarkoitus uudistaa koko järjestelmä perusopetuksesta ylimmille tasoille saakka. Uudistuksessa linjataan, millaista koulutusta niin pelastaja, hätäkeskuspäivystäjä, palomestari kuin pelastusjohtaja tarvitsevat eritoten tulevaisuudessa.

Sankala sanoo, että myös pelastajien pääsykoevaatimuksia tarkastellaan uudistuksessa. 

”Niitäkin on pakko tarkastella. Hyvää sisältöä löytyy varmasti suorituskykyhankkeesta, hehän ovat nimenomaan tähän osioon paneutuneet.”

Uuteen järjestelmään siirrytään vaiheittain vuosina 2023–2024. 

Sankala kertoo, että uudistustyössä on mukana myös ruohonjuuritasolla toimivia pelastajia ja hätäkeskuspäivystäjiä. 

”Tarkastelemme kiihkottomasti ja avoimesti vaihtoehtoja, ja kuulemme erittäin mielellämme eri näkemyksiä.”

Uudistushankkeen työryhmä järjestää tulevaisuudessa erilaisia tilaisuuksia koulutuksen kehittämisen tiimoilta ja toivoo, että niihin osallistutaan. Keskustelua voi seurata ja siihen osallistua myös Twitterissä aihetunnisteella #koulutusuudistus.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Akseli Muraja

Lue lisää