42 kuutiota popcornia näytteli öljyä Balex Delta -harjoituksessa.
Kotkan-Pyhtään edustalle Suomenlahdella laskettiin mereen 42 kuutiota popcornia. Ensimmäistä kertaa meillä järjestetyssä öljyntorjuntaharjoituksessa se näytteli öljyä, jota kerättiin merestä.
Elokuun lopussa järjestetty suuri öljyntorjuntaharjoitus oli Itämeren suojelusopimuksen mukainen joka vuosi järjestettävä operatiivinen harjoitus. Helcom Balex Delta -harjoituksen kansainvälisen osuuden järjestelyistä ja johtamisesta vastasi Rajavartiolaitos.
Rajavartiolaitos vastaa vuoden 2019 alussa tapahtuneen lakimuutoksen jälkeen avomerellä tapahtuvasta öljyvahinkojen torjunnasta.
Tämä harjoitus oli ensimmäinen, jossa toimittiin pelastuslain muutoksen mukaan, jossa avomerellä tapahtuvan öljyntorjunnan johtovastuu on Rajavartiolaitoksella. Aikaisemmin se oli Suomen Ympäristökeskuksella. Siksikin harjoituksella oli Suomenlahden Merivartioston pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahden mukaan suuri merkitys.
”Avomeren öljyntorjunnan johtamismallia on kehitetty jo aikaisemmin, mutta nyt sitä päästiin kokeilemaan käytännössä. Öljyvahinkojen torjunta on pitkäkestoista toimintaa ja tässä saatiin johtamiseen hyvää oppia. Samalla oli tilaisuus tuoda esille paitsi omalle organisaatiollemme, myös muille toimijoille tällaisen onnettomuuden laajat vaikutukset.”
Harjoituksen kohteena oli vaarallisia kemikaaleja kuljettaneen aluksen ja öljytankkerin haveri.
”Halusimme harjoitukseen kaksi osakokonaisuutta. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin vaarallisten aineiden torjuntaan ja toisena päivänä öljyvahinkojen torjuntaan.”
Kemikaalivahinkojen torjuntaan osallistui viisi laivaluokan alusta, joista kaksi oli ulkomaalaista. Helsingin pelastuslaitokselta oli mukana MIRG-ryhmä. Kemikaalisukeltajat olivat sekä Helsingin että Kymenlaakson pelastuslaitoksilta. Lisäksi kemikaalisukeltajia oli mukana myös Merivoimilta ja Ruotsin rannikkovartiostosta.
”Toisena päivänä harjoiteltiin öljyvahinkojen torjuntaa ja siihen osallistui 18 laivaluokan alusta ja lisäksi useita öljyntorjuntaveneitä.”
Yksi suurimmista
Kotkan harjoitus oli Lumilahden mukaan yksi suurimmista tänä vuonna Euroopassa järjestetyistä öljyntorjuntaharjoituksista.
Harjoitella pitää, jotta pystyttäisiin toimimaan oikeissa tilanteissa. Tässä harjoituksessa muun muassa johtovastuuta jaettiin.
”Yleensä järjestävä maa vastaa johtotoiminnasta, mutta tässä johtovastuu oli osaltaan myös virolaisilla ja saksalaisilla. Oikeassakin tilanteessa johtovastuuta on laajennettava, joten sitä pitää myös harjoitella”, Lumilahti sanoo.
Torjuntavalmius on hänen mielestään parantunut, mutta ison katastrofin sattuessa edessä olisi mahdottoman iso työ, jossa nyt harjoituksessa mukana ollut määrä kalustoa ei riittäisi.
”Yksittäinen tankkeri kuljettaa öljyä jopa sata tuhatta tonnia. Realismia on saada kerättyä 20000–30000 tonnia, joten haasteellisesta työstä on kyse.”
Ennaltaehkäisy on paras tapa estää vakavia onnettomuuksia tapahtumasta. Siinä auttavat Itämerellä seilaavat kaksoisrunkoiset alukset sekä jatkuva alusten seuranta VTS-järjestelmän ansiosta.
”Mitä vaativammat olosuhteet, sen vaikeampaa on torjunta”, Lumilahti muistuttaa.
”Yli puolitoistametrinen aallokko tekee työstä vaikeampaa. Myös pimeä ja jää vaikeuttavat toimintaa. Kerääminen näillä järjestelmillä on vaikeaa jääolosuhteissa ja kaikki torjunta-alukset eivät pysty kovissa jäissä operoimaan.”
Pahimmat riskit
Pahin riski suurelle katastrofille Suomenlahdella on itä-länsisuunnasta kulkevan öljytankkerin ja pohjos-eteläsuunnassa kulkevan matkustaja-aluksen törmäys. Myös vaarallisia aineita kuljettavan aluksen haveri on suuri riski, sillä niitä kuljetetaan myös tavallisilla aluksilla, kuten ro-ro -aluksilla.
Öljyntorjuntaa ei voida harjoitella oikeissa olosuhteissa. Ainoastaan norjalaisilla on siihen mahdollisuus.
”Siellä voidaan sulkea vuono ja laskea rajatulle alueelle öljyä ja harjoitella keräämistä niinkin oikeissa olosuhteissa”, Jukka-Pekka Lumilahti kertoo.
Kotkassa käyttöön otettua entistä jätevesiallasta hän pitää erinomaisena harjoittelupaikkana, vaikka se antaakin mahdollisuuden pienen mittakaavan torjuntaan.
”Siinä pääsee hyvin näkemään, miten keräyslaitteet toimivat käytännössä, vaikka se ei olosuhteita avomerellä vastaakaan. Mutta loistava paikka harjoitella”, Jukka-Pekka Lumilahti sanoo.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen osuudesta harjoittelussa kerrotaan Pelastustiedossa 7/2021, joka ilmestyi 29. syyskuuta.
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Rajavartiolaitos ja Kymenlaakson pelastuslaitos
