Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti 2. toukokuuta Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle 20 miljoonan euron uhkasakon.
Helsingin kaupunki selvittää pelastuslaitoksensa tilannetta liittyen aluehallintoviraston uhkasakkoon ja toimintavalmiusaikojen puutteisiin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori twiittasi aiheesta maanantaina iltapäivällä.
”Avin palautteeseen pitää suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella ja sen yksityiskohtiin paneutua huolella. Määräyksestäni kaupunki tekee selvityksen tilanteesta sekä laatii ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Helsinkiläisten turvallisuuden takaaminen on tärkein prioriteetti”, Vapaavuori kirjoitti.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti 2. toukokuuta Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle 20 miljoonan euron uhkasakon, sillä pelastustoiminnan palvelutasossa on huomattavia epäkohtia.
”Helsingissä on huomattava määrä alueita, joihin pelastustoimen ensiyksiköt eivät saavu riittävän ajoissa”, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi.
Laajat alueet katveessa
Aluehallintovirasto tarkastelee toimintavalmiusaikojen toteutumista jakamalla pelastustoimen alueet riskiruutuihin, jotka jaetaan riskiluokkiin I-IV.
Lue Pelastustiedon juttu toimintavalmiusaikojen ongelmista täältä.
Riskiluokassa I pelastustoimen ensimmäisen yksikön täytyy olla onnettomuuspaikalla kuudessa minuutissa hälytyksen vastaanottamisesta. Helsinki koostuu enimmäkseen tällaisista alueista.
Katso riskiruudut ja ongelma-alueet täältä.
Pelastusyksikön täytyy saavuttaa riskiruudulle asetettu tavoite vähintään puolessa tehtävistä.
”Varsinkin Pohjois- ja Koillis-Helsingissä muodostuu isoja alueita, jopa kaupunginosia, joissa 50 prosentin tavoite ei täyty.”
Kirvesniemi kertoo, että asia on ollut tapetilla jo vuodesta 2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi ensimmäisen korjausmääräyksen Helsingille vuonna 2016.
”Helsinki ei käytännössä ole tehnyt mitään sellaisia toimenpiteitä, joilla toimintavalmiusajat olisi saatu kuntoon.”
Kieltää epäkohdat
Helsinki ei ole ongelmineen yksin. Myös muualla pääkaupunkiseudulla muodostuu laajoja alueita, joille apu ei tule tarpeeksi nopeasti. Tämä kävi ilmi jo aluehallintovirastojen toimintavalmiusaikaselvityksestä, joka julkaistiin vuonna 2017.
Kirvesniemi pitää mahdollisena, että uhkasakkoja saatetaan asettaa myös muille. Helsingillä kuitenkin on eniten puutteita toimintavalmiusajoissa, ja se on toistuvasti kieltänyt ongelman olemassaolon.
”Olemme tehneet lisäselvitykset ja neuvotelleet Helsingin kanssa. Helsinki myöntää ruutujen olemassaolon, muttei sitä, että se olisi pelastuslain tarkoittama huomattava epäkohta.”
Helsingin pelastuslaitos julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa se kertoo kehittäneensä systemaattisesti ja monialaisesti pääkaupungin turvallisuutta 2000-luvun alusta alkaen. Tiedotteen mukaan kehitystyö perustuu ”pitkälle vietyyn riskianalyysin ja toimintojen vaikuttavuuden tutkimukseen sekä pelastustoimen kaikkien osa-alueiden kehittämiseen”.
Tiedotteen mukaan ”onnettomuuksien ehkäisyä, valvontaa ja turvallisuuskoulutusta kehittämällä on pääkaupungissa voitu ylläpitää kansallisessa vertailussa alan paras turvallisuustaso”.
Riskienhallinta ei kompensoi puutteita
Kirvesniemi sanoo, ettei valvova viranomainen voi hyväksyä toimintavalmiuden puutteiden kompensoimista riskienhallinnan keinoilla.
”Onnettomuuksien ehkäisy on tärkeä osa pelastustoimea, mutta ei sillä voida korjata toimintavalmiusaikojen puutteita. Toki valvonnalla on suuri merkitys, mutta ei se paljon lohduta ihmistä, jos hänelle kerrotaan, että teemme enemmän palotarkastuksia, koska emme ehdi tänne tietyssä ajassa”, Kirvesniemi sanoo.
Kirvesniemen mukaan pidemmällä aikavälillä onnettomuuksien ehkäisyllä voi olla merkitystä, mutta Helsinkikään ei ole osoittanut, että näillä toimilla olisi vaikuttavuutta.
”Helsinki on tehnyt hyvää työtä tutkimussaralla, mutta niitä johtopäätöksiä ei ole saatettu valtakunnallisiksi. Valtakunnassa katsotaan sisäministeriön kriteerejä, ja meidän tehtävämme on valvoa niiden toteutumista.”
Aikaa vuoteen 2023
Avin mukaan Helsingillä on aikaa saattaa pelastustoiminnan palvelutaso pelastuslain vaatimalle tasolle vuoteen 2023 mennessä vuosittaisilla tarkistuspisteillä. Jos näin ei tapahdu, alueen pelastustoimelle asetetaan uhkasakko. Uhkasakon suuruus on enintään 20 miljoonaa euroa ja se jakautuu neljälle vuodelle enintään viiden miljoonan euron vuosittaisella sakon suuruudella.
Helsingin pelastuslaitos kertoo tiedotteessaan perehtyvänsä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen Helsingin kaupungin kanssa ja päättää sitten jatkotoimenpiteistä.
Lue lisää:
Moni pelastuslaitos pitää toimintavalmiusaikaa liian tiukkana
Pelastusjohtajat ihmettelevät avin kantaa toimintavalmiusajoista
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
