Operatiivinen toiminta 25.4.2018

Pelastusjohtajat ihmettelevät avin kantaa toimintavalmiusajoista

Toimintavalmiuden yhtä osa-aluetta ei voi korvata toisella.

Toimintavalmiuden yhtä osa-aluetta ei voi korvata toisella.

Puutteita toimintavalmiusajoissa ei voi paikata onnettomuuksien ehkäisytyöllä, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi. Hän painottaa, että kaikkien toimintavalmiuden osa-alueiden pitää olla kunnossa, eikä mitään osa-aluetta voi korvata toisella.

”Avuntarvitsijaa ei niinkään kiinnosta henkilöstön määrä, suunnitelmat tai koulutus, mutta kyllä häntä kiinnostaa, miten nopeasti apu tulee.”

Aluehallintoviraston selvityksen mukaan neljä viidestä pelastuslaitoksesta ei yllä toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteisiin. Pääkaupunkiseudulla ongelma-alueet olivat pahimmillaan yli 20 neliökilometrin kokoisia.

Lue täältä lisää selvityksestä. 

Alkuvuodesta aluehallintovirastot pyysivät pelastuslaitoksilta selvityksiä, miksi ohjeenmukaisiin toimintavalmiusaikoihin ei ylletä sekä selvitystä, kuinka tilanne korjattaisiin. Pelastuslaitosten vastauksissa suurimmaksi ongelmaksi nousi se, ettei paloasemaverkosto ole muuttunut muun infrastruktuurin mukana.

Virallisista selvityksistä auditointiin

Pelastusjohtajat eivät allekirjoita aluehallintoviraston näkemystä onnettomuuksien ehkäisystä.

”Toimintavalmiudessa on riskienhallinnasta kyse, ja yksi riskienhallinnan keino on riskin poistaminen. Jos onnettomuuksia saadaan vähennettyä, pelastusyksiköitä ei tarvita niin usein”, perustelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki.

Ihamäen mukaan riskin hyväksyminenkin on yksi riskienhallintakeino. Jos avunsaanti viivästyy tietylle alueelle, oli se harvaan asuttu tai liikenteellisesti hankalassa paikassa, kuvaan astuu esimerkiksi omatoiminen varautuminen, tehostetut palotarkastukset sekä yritysten ja yhteisöjen tiedottaminen.

Ihamäki toivoisi, että valvovan viranomaisen ja pelastuslaitosten yhteistyössä siirryttäisiin virallisista selvityksistä auditointiin ja itsearviointiin.

”Ei niin, että tehdään selvitys, siitä pyydetään viralliset vastaukset ja kommunikoidaan selvitysten ja kirjelmien kautta sekä lehtien palstoilla.”

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt huomauttaa, että  tilastonäkökulmasta katsottuna paikalliset yksityiskohdat jäävät huomiotta.

”Paikalliset olosuhteet eivät näy paperista. Pelastuslaitoksen kanssa olisi voitu käydä enemmän keskustelua.”

Myös Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén ihmettelee aluehallintoviraston kantaa.

”Onnettomuudenehkäisykeinoilla onnettomuudet saadaan käytännössä lähelle nollatasolle. Se näkyy tilastoista ja tutkimuksista.”

Enemmän toimintavalmiusaikojen ongelmista Pelastustiedossa 3, joka ilmestyy 2. toukokuuta!

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Jussi Helttunen