Purkukouran tehokas ja palontutkinnan kannalta säästävä käyttö vaatii rautaista ammattitaitoa ja paljon harjoittelua. Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.
Purkukoura parantaa tulipaloissa työturvallisuutta, kun ei tarvitse lähettää savusukeltajia katolle. Samalla voidaan sammutuksessa ja raivauksessa epähuomiossakin hävittää ja siirtää rakenteita ja todisteita, jotka auttavat palontutkinnassa. Yhteiset toimintamallit olisivat tarpeen. Tapahtumia olisi joka tapauksessa tärkeä dokumentoida kattavasti eri vaiheissa.
Turva-alan kouluttaja Antti Nenonen on tehnyt palontutkintaa vuodesta 1999 muun muassa eri vakuutusyhtiöille. Hän haluaa herättää keskustelua purkukouran käytöstä ja liiallisesta raivauksesta, jotta ei samalla tuhota palontutkinnan kannalta arvokkaita todisteita. Näistä on hyötyä myös onnettomuuksien ehkäisytyössä.
”Usein tulipalopaikalle vakuutusyhtiön kanssa mennessämme tavarat ovat pitkin tonttia. Eräässäkin tapauksessa oli silminnäkijän havainto, että palo oli saanut alkunsa ilmalämpöpumpun sisäyksiköstä. Purkufirmaa oli erikseen ohjeistettu etsimään tätä sisäyksikköä. Kun menimme paikalle, vastassa oli kolme metriä korkea röykkiö, jossa kaikki oli kasattu pienelle tontille. Sisäyksikköä ei löytynyt. Sitä olisi ollut arvokasta tutkia ja ilmoittaa havainnoista Tukesille, sillä vastaavanlaisia tapauksia on ollut useita.”
”Toki esimerkiksi kouralla saadaan tehokkaammin ja turvallisemmin sammutettua, mutta jos on selkeä havainto syttymisalueesta, pitäisi edetä varoen.”
Nenosen mielestä tarve kehittää palontutkintaa on suuri, sillä nyt yleistyvät hurjalla vauhdilla esimerkiksi aurinkopaneelit ja erilaiset akkuja käyttävät laitteet latureineen.
Palontutkinnan asiantuntijaverkosto toimii
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston alla on toiminut pari vuotta uusi palontutkinnan asiantuntijaverkosto. Siinä on aktiivinen edustus kaikista pelastuslaitoksista.
”Verkosto kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa ja tekee teematutkintoja, kuten aiempikin. Vuosittain järjestetään palontutkinnan koulutus- ja kehittämispäivät. On myös kehittämishankkeita, ja olemme suunnitelleet yhteistyössä sisältöjä Pelastusopiston palontutkinnan perus- sekä jatkokursseille ja verkko-opintopolkuun”, kertoo johtava palotarkastaja Timo Kouki Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Hän ymmärtää hyvin purkukouran käytön, kun on rakenteita, joihin ei pääse muuten käsiksi.
”Purkukouran käyttö on kuitenkin suurin uhka tulokselliselle palontutkinnalle. Onnettomuuksien ehkäisytyö kärsii ja samalla mahdollinen rikostutkinta vaikeutuu. Mieluummin poltetaan talo hallitusti pystyyn, sillä hiilikasassakin on tutkittavaa”, Kouki tiivistää.
Palopäällikkö Pasi Paloluoma työskentelee Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hän kirjoitti Pelastusopiston uuteen Rakennuspalon sammutus -julkaisuun luvut sammutustaktiikan nelikenttämallista ja rakennuspalon tutkinnasta.
”Pelastustoiminta ja palontutkinta tukevat toisiaan. Palontutkinnasta saatava luotettava data auttaa myös kehittämään pelastustoimintaa. Pienestäkin keikasta voi tulla myöhemmin tutkinta. Kaikki pitää siis dokumentoida kattavasti jo alkuvaiheesta lähtien. Tärkeätä on myös suojata ja turvata syttymisalue.”
”Täytyy harkita tarkkaan, milloin ja miten purkukouraa käyttää. Sillä voidaan muuttaa virtauskanavia ja siten myös palodynamiikkaa. Yltiöpäisellä raivaamisella saatetaan päästä nopeammin tilanteesta pois, mutta se ei saa olla pelastuslaitoksen intressi. Purkukouran tai kaivinkoneen krouvi käyttö voi estää koko rakennukseen menemisen”, Paloluoma sanoo.
Ei pureta kivijalkaan asti
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai ensimmäinen purkukourayksikkönsä Nurmijärvelle jo loppuvuodesta 2013 ja toisen Keravalle alkuvuodesta 2014.
”Purkukouran käytöstä ei löydy suoraan tilastoja, mutta laskeskelin Prontosta, että
viiden vuoden keskiarvo on ollut kuutisenkymmentä keikkaa vuodessa Keravan ja Tuusulan koura-autolla”, kertoo paloesimies Pasi Wiiala.
”Ensin pitää pelastaa ihmiset ja sammuttaa tulipalo. Emme pura enempää kuin on järkevää, jotta löydämme kaikki palopesäkkeet. Katsomme itsekin rakennuspaloa sillä silmällä, onko siinä jotain epäilyttävää. Keskustelemme poliisin kanssa, onko epäilyä rikoksesta. Se otetaan sammutustyössä ja raivauksessa huomioon.”
Hänen mukaansa raivaustilanteessa on aikaa miettiä, ettei rakenteita pureta liikaa.
”Meitä ei ole varsinaisesti ohjeistettu palontutkinnan osalta. Joskus on tullut palautetta, ettei tarvitse purkaa kivijalkaan asti. Olisi hyvä kerätä näitä asioita valtakunnallisestikin yhteen nippuun. Mekään emme välttämättä tee kaikkea ainoalla oikealla tavalla.”
”Meillä on melkein kaikissa sammutusautoissa Cobra-sammutinleikkuri, jota käytetään tehokkaasti yläpohjan jäähdytykseen. Se on sammuttanut hyvin ilman katon purkuakin. Jokaisessa autossa on myös heittosammutin, käsisammuttimet ja pistosuihkuputkia. Koura on yksi hyvä pakin työkalu, jolla voidaan vaikuttaa ulkopuolelta sisätilaan. Kattotöihin ei tarvitse silloin sitoa isoja resursseja 20 minuutin vuoronvaihtoineen”, Wiiala kuvailee.
Teksti: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 2/2023
Lue lisää: Palopaikan raivaustyö voi vaikeuttaa poliisin tutkintaa ja tuhota todisteita
