Tutkimus ja viestintä 19.5.2024

Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa

Samuli Taira sanoo, että hyväkään johtaja ei pärjää, jos vastaanotto ei ole kohdillaan. Toisaalta hyväkin henkilöstön osaaminen menee hukkaan huonolla johtamisella.

Samuli Taira sanoo, että hyväkään johtaja ei pärjää, jos vastaanotto ei ole kohdillaan. Toisaalta hyväkin henkilöstön osaaminen menee hukkaan huonolla johtamisella.

Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on hiljattain päättynyt kehittämishanke,  joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. Esittelemme tutkijoita ja heidän työtään myös tulevissa numeroissa. Tämä kirjoitus on julkaistu Pelastustiedossa 2/2024.

Olen Samuli Taira. Väitöskirjatutkimukseni Tampereen yliopistossa käsittelee pelastusalan johtamista ja organisaatiokulttuuria aseman arjessa. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2026, jos minun on mahdollista jatkaa täysipäiväisesti.

Pelastusala on perinteikäs ala, jossa on paljon varmaa ”tietoa”, mutta todella vähän tutkittua tietoa. Johtamisen opinnoissa havahduin, etteivät johtamisen teoriat näyttäydy pelastuslaitoksen arjessa. Haluan tutkia johtamista ja toisaalta johtamisen ympäristöä eli organisaatiokulttuuria. Edgar Scheinin mukaan johtamisen tärkein tehtävä on rakentaa organisaatiokulttuuri, koska se määrittää mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole vahtimassa.

Aineistonkeruun yhteydessä havahduin organisaatiokulttuurien ja sitä kautta johtamistapojen moninaisuuteen. Toivon hahmottavani, minkälaisia organisaatiokulttuureja pelastuslaitokselta löytyy, miten ne toimivat yhteen ja mitä ongelmia niissä on. Toisaalta luulen löytäväni johtamisesta hyviä ja huonoja tapoja. Optimitilanteessa johtamisen tapa on linjassa johtamisen tavoitteiden kanssa ja siten vaikutukset toivottuja. Heikoimmillaan johdetaan tavalla, joka on ristiriidassa tavoitteiden kanssa, ja se johtaa henkilöstön epätoivottuun toimintaan.

Viimeistelen ensimmäistä artikkeliani eli käytännössä hion tekstin sopivaksi tieteelliseen lehteen. Aloitan aineistoanalyysin lukemalla tutkimusaineiston muutamaan kertaan lävitse, ja teen alustavia merkintöjä ennen kuin aineistoa aletaan tarkastella analyysiohjelmistolla. Näiden lisäksi lueskelen organisaatiokulttuuriin, johtamiseen, pelastusalaan ja etnogra­fiaan liittyviä tutkimuksia.

Olen palomies-sairaankuljettajan vi­rassa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, eli sieltä tulee rahaa, jos ei ole apurahaa. Työn ulkopuolella vietän aikani perheeni kanssa ja myös liikun sekä luen. Tutkimus vie paljon siihen varattua työaikaa, mutta tutkimuksesta pitää viestiäkin, jotta sen on mahdollista hyödyttää ketään. Viestinnän osuus on varsinkin apurahakausien ulkopuolella valunut vapaa-ajalle. Olen jonkin verran sparraillut pelastuslaitosten opiskelijoita (pelastusala ja ensihoito) opinnäytetöissään. Jatko-opinnot tuottavat valtavasti tutkimusosaamista. Opin itsekin lisää tutkimuksen tekemisestä pohtimalla sitä muiden kanssa.

”Opin itsekin lisää tutkimuksen tekemisestä pohtimalla sitä muiden kanssa.”

Tutkimuksen käytäntöön viemiseksi on olemassa jo hankehakemus, joka toisi tutkimustulokset valmennuksiksi muutettuina kaikkien pelastuslaitosten ulottuville. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Tampereen yliopiston hankkeeseen haetaan Palosuojelurahaston apurahaa. Tutkimusaineistoa analysoitaisiin osin uusillakin kysymyksillä ja tuotettaisiin työyhteisötaitoihin ja johtamiseen liittyvät valmennukset. Hyväkään johtaja ei pärjää, jos vastaanotto ei ole kohdillaan. Toisaalta hyväkin henkilöstön osaaminen menee hukkaan huonolla johtamisella. Molemmissa tarvittaisiin petraamista. Nämä haasteet on havaittu jo aineiston keruun aikana.

Analyysin tuloksista muodostuu valmennusten pohja, eli niillä pyritään vastaamaan tutkimuksella havaittuihin ongelmakohtiin. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hankkeesta joutui jo toinen pelastuslaitos perumaan osallistumisensa, mutta rahoituksen varmistuessa se pyritään myymään muillekin pelastuslaitoksille. Omiin valmennuksiin verrattuna tässä hankkeessa on erityistä pelastusalalta kerätty laaja etnografinen tutkimusaineisto, jossa tarkastellaan pelastusalan johtamisen haasteita ja tuotetaan pelastusalalle soveltuvaa valmennusta.

Valitettavasti en usko, että tieteelliset artikkelit tulevat muun kuin suppean joukon lukemiksi. Vaikkei hanke ottaisikaan tuulta purjeisiin, aion jatkossakin viestiä aktiivisesti tutkimuksistani ja niiden tuloksista. Varsinkin tulevat tulokset ovat sellaisia, joiden pohjalta lienee helppoa herätellä keskustelua somessakin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa johtaa. Esimerkiksi autoritaarisella johtamisella voidaan saavuttaa orjallisesti totteleva joukko, mutta kuinka luova tuo joukko on ongelmanratkaisutilanteessa?

Aloittelevana tutkijana pelastusalan tutkijat tuntuvat hajanaiselta ja harvalta joukolta. Kuukausittaiset aamukahvit voisivat palvella ainakin verkostoitumisen ja yhteistyön näkökulmista. Tällä hetkellä aamukahveja tuotetaan pelastusalan jatko-opiskelijoiden (PETOJATKO) verkostossa.

Koonnut: Siiri Pohjoinen
Kuva: Terhi Kallio

Lue aiemmat tutkijaesittelyt:
Oliver Saal: Nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi
Minna Ruolanto: Inhimillinen tekijä esiin

Lue lisää