Väitöskirjatutkija Riikka Salmi toivoo, että pelastuslaitoksille saataisiin entistä yhtenevämmät käytännöt varusteiden puhdistamiseksi.
Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on juuri päättynyt kehittämishanke,
joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää.
Esittelemme tutkijoita ja heidän työtään myös tulevissa numeroissa.
Olen väitöskirjatutkija Riikka Salmi Pelastusopiston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Päätyönäni ovat altistumistutkimukset. Myös tuleva väitöskirjani rakentuu pelastajien altistumisen tutkimisen ympärille. Viimeisimpänä tutkimuksena valmistui Palosuojelurahaston rahoittama Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen -hanke (SAVE). Hankkeessa selvitimme, kuinka pelastajien varusteista saadaan syöpävaarallisia aineita pois eri puhdistustekniikoilla. Selvitimme myös, kuinka pesutekniikoita tulisi kehittää, jotta puhdistuminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Lisäksi olen mukana EU:n (Horizon Europe) CLIMAAX-hankkeessa, joka liittyy ilmastonmuutokseen ja työkalujen kehittämiseen ilmasto- ja hätäriskien hallintasuunnitelmien parantamiseksi.
Vuoden 2024 alusta aloitimme COMPO-hankkeen (Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen), joka liittyy myös altistumiseen. Tässä hankkeessa tutkimme, kuinka pelastajat altistuvat erilaisille komposiiteille ja niiden haitoille operatiivisilla tehtävillä sekä kehitämme suojautumiskeinoja ja puhdistusmenetelmiä. COMPO-hanke on kaksivuotinen, ja sen on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä.
Alalla tehdään paljon arvokasta tutkimusta.
COMPO-hankkeen tavoitteena on mitata pelastajien altistumista komposiitteja työstettäessä ja sammutettaessa, testata nykyisten suojavarusteiden suojauskykyä komposiitteja vastaan, arvioida suojavarusteiden puhdistumista lujitekuiduista vesipesussa ja tuottaa koulutuspaketti aiheesta.
Tyypillisimmillään työpäivään kuuluu paljon kirjoittamista ja tiedon louhimista artikkeleista. Työpäivien lomaan mahtuu myös hienoja kohtaamisia sekä uusien ihmisten että läheisten kollegojen kanssa.
Jos vain arjen pyöritys antaa myöten, minut löytää etenkin talvisin hiihtämästä tai retkiluistimilta. Haaveena olisi palata takaisin painonnoston pariin.
Parasta altistumistutkimuksissa on se, että tulokset ovat hyödynnettävissä käytäntöön. Erityisen hienoa olisi, jos tieto edistyneistä puhdistusmenetelmistä leviäisi laajemmalle. Lisäksi toivoisin, että pelastuslaitoksille saataisiin entistä yhtenevämmät käytännöt varusteiden puhdistamiseksi ja tutkimustuloksemme auttaisivat suunnittelemaan fasiliteetteja entistä paremmin etenkin uudisrakentamisessa.
On ollut jo nyt ilo nähdä, että pelastusalalla on paljon jatko-opiskelijoita. Petojatko-verkosto (pelastustoimen jatko-opiskelijat) on hieno esimerkki tästä. Alalla tehdään paljon arvokasta tutkimusta ja toivoisin, että tutkimustoiminta ja tutkimustulokset tuotaisiin entistä paremmin tietoisuuteen.
Koonnut: Siiri Pohjoinen
Kuva: Katja Hedberg
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Pelastustiedossa 3/2024.
Lue kaikki tutkijaesittelyt:
Oliver Saal: Nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi
Minna Ruolanto: Inhimillinen tekijä esiin
Samuli Taira: Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa
Marko Juutinen: Ennakointia ja tiedolla johtamista
Riikka Salmi: Pelastajien altistuminen minimiin
Laura Kuurne: Tekoäly apuna riskianalyysissä
Hanna Nygren: Sujuvuutta oppimiseen ja teknologioiden omaksumiseen
Brita Somerkoski: Onni on turvallinen koulu
Mikko Puolitaival: Käytännön harjoittelu ja opetustuokiot tehoavat turvallisuuskasvatuksessa
