Vapaalla Laura Kuurne viihtyy luonnossa. Työssään hän on viime vuosina olen tutkinut tekoälyn hyödyntämistä onnettomuuksien ennakoinnissa.
Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on hiljattain päättynyt kehittämishanke,
joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää.
Olen Laura Kuurne Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Viime vuosina olen tutkinut tekoälyn hyödyntämistä onnettomuuksien ennakoinnissa, erityisesti rakennuspalojen osalta. Yhteistyössä kollegani kanssa kokosin koko maan kattavan paikkatietoaineiston ja testasin useita tekoälyalgoritmeja rakennuspaloriskien arvioimiseksi. Viime vuonna valmistui myös tutkimushanke, jossa tarkastelin vakuutusyhtiölle raportoituja liesipaloja. Tutkimuksessa keskityttiin liesipalojen syttymissyihin, hätäilmoitusten tekemisen yleisyyteen, alkusammutuksen onnistumiseen ja vahinkojen laajuuteen.
Tänä keväänä kirjoitin kirjallisuuskatsauksen kollegani vetämää FIREBAR-hanketta varten. Hanke keskittyi maastopalojen tähystystoiminnan kehittämiseen Barentsin alueella. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, miten ohjattua koneoppimista ja erilaisia riskianalyysimenetelmiä on hyödynnetty maailmalla metsäpalojen ennakoinnissa, havainnoinnissa ja monitoroinnissa. Kirjallisuuskatsaus julkaistaan osana hankkeen loppuraporttia kesällä 2024.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota yhteen jo hyväksi havaitut menetelmät metsäpalojen riskianalyysissä ja ennustamisessa, jotta niitä voi hyödyntää myös Pohjoismaissa. Näin tutkijat ja asiantuntijat saavat kattavan käsityksen siitä, mitkä tekniikat ja lähestymistavat ovat osoittautuneet tehokkaiksi eri puolilla maailmaa. Kirjallisuuskatsauksen avulla voi myös tunnistaa mahdollisia tutkimusaukkoja ja kehittämistarpeita.
”Teknologioiden, kuten kaukokartoituksen, satelliittikuvien ja laskennallisten mallien, integrointi on ollut keskeinen tekijä ymmärryksen lisäämisessä metsäpaloista:”
Viime vuosina metsäpalojen riskianalyysiin ja ennustamiseen liittyvä tutkimus on edennyt merkittävästi, ja vertaisarvioitujen tutkimusten määrä aiheesta on kasvanut räjähdysmäisesti. Teknologioiden, kuten kaukokartoituksen, satelliittikuvien ja laskennallisten mallien, integrointi on ollut keskeinen tekijä ymmärryksen lisäämisessä metsäpaloista. Tekoälyn käytön lisääntymisen myötä sitä sovelletaan laajasti myös metsäpalojen tutkimuksessa, erityisesti mallien kehittämisessä palojen ennustamiseksi ja havaitsemiseksi. Tekoälyalgoritmien kehitys on parantanut merkittävästi metsäpalojen havainnointia ja seurantaa eri maissa, kuten Etelä-Koreassa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Ilmastonmuutoksen seurauksena suuret metsäpalot ovat lisääntymässä myös Pohjoismaissa. Viime kesänä Euroopassa paloi ennätysmäärä metsää ja maastoa, ja palot leviävät aiempaa pohjoisempiin alueisiin.
Tällä hetkellä suunnittelen seuraavaa riskianalytiikkaan liittyvää hanketta.
Tutkimushankkeen aikana päivään kuuluu muun muassa artikkeleiden lukemista, tiedonhakua, kirjoittamista, viestinnän suunnittelua ja aineistojen analysointia. Tutkimustuloksia esitetään seminaareissa ja konferensseissa, jolloin valmistelen esityksiä ja harjoittelen niiden pitämistä. Lisäksi toimin Palotutkimusraati ry:n pääsihteerinä. Olen myös aktiivisesti mukana eri verkostoissa, kuten kansainvälisessä CFPA-Europen Natural Hazards -työryhmässä, jossa jaamme keskenämme tietoa ja kehitämme luonnonkatastrofeihin liittyviä oppaita.
Vapaa-ajallani rakastan viettää aikaa ulkona luonnossa. Syksyllä minut löytää usein sienimetsältä, ja talvella suuntaan laduille tai laskettelurinteeseen. Viime aikoina olen hurahtanut crossfittiin. Vastapainona nautin myös rentoutumisesta TV-sarjojen ja elokuvien parissa.
Toivoisin, että pelastusalan tutkimuskentällä olisi entistä enemmän poikkitieteellistä yhteistyötä, erityisesti tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden kanssa.
Koonnut: Siiri Pohjoinen
Kuva: Elina Kuurne
Kirjoitus on julkaistu myös Pelastustiedossa 4/2024.
