Työterveyslaitos on tutkinut pelastajien palautumista pitkään. Tutkimussarjan päätöshankkeessa sumusuihkut asennettiin Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten paloasemille. Osa piti sitä hyvänä, osa ei kokenut saavansa apua palautumiseen. Kuva: Amandan Healthcare Oy.
Kylmä virkistää, se ei ole mitään sumutusta. Kolmella pelastuslaitoksella testattiin sumusuihkulaitteistoa osana Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä -hanketta. Osa koki viileän sumusuihkun palauttavaksi, osa ei.
Sumusuihkut asennettiin puoleksi vuodeksi Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten paloasemille. Eniten käytettiin viileää sumusuihkua. Vastaajista 32 prosenttia koki viileän sumusuihkun vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja 55 prosenttia yleiseen hyvinvointiin. Negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu lainkaan.
”Yllätti hieman, että vain kolmasosa koki viileän sumusuihkun hyödylliseksi. Toisaalta voi kääntää asian niinkin, että se auttaa määrällisesti isoa joukkoa ihmisiä. Suihkuja käytettiin ahkerammin kuin saimme vastauslomakkeita, joten todellinen käyttöaste jää arvailujen varaan. Alkukyselyssä vastausprosentti jäi alhaiseksi, eli siitä on vaikea vetää johtopäätöksiä”, kertoo vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitokselta.
Tutkimuskokonaisuuden aikana kylmäaltistus on osoittautunut mittauksissa tehokkaaksi palautumismenetelmäksi ja aihetta kannatti Oksan mukaan ehdottomasti tutkia. On sitten oma valinta käyttääkö sumusuihkua, tavallista suihkua, kylmävesiallasta tai vaikkapa avantoa.
”Hankkeen päätyttyä emme lunastaneet suihkuja pysyvään käyttöön, sillä henkilöstön innokkuus osallistua hankkeen aineiston keräykseen jäi melko laimeaksi. Sumusuihkua testanneet jakautuivat aika lailla kahden mielipiteen taakse: toiset pitivät sitä hyvänä ja olisivat mielellään jatkaneet käyttöä. Toiset puolestaan eivät kokeneet siitä hyötyä palautumista ajatellen”, kertoo suunnittelija Oona Hyvönen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Palomestari Raimo Rasijeff kertoo, että Leppävaarassa alkuinnostus oli suurta erityisesti salitreenien jälkeen, mutta hiipui loppua kohden.
”Montakaan varsinaista keikkaa ei osunut testaajien kohdalle, jotta olisi saatu raporttia palautumisen vaikutuksista kovan savusukelluskeikan jälkeen. Moni koki suihkupaineen turhan vaisuksi. Lisäksi ei maltettu olla riittävän pitkään vilvoittavassa, palauttavassa suihkussa.
Myös päivävuorolaisten käyttöön
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella sumusuihkut oli asennettu Raksilan ja Ruskonselän paloasemille. Ruskonselässä käyttö oli vähäistä.
”Sumusuihku siirretään Linnanmaan keskuspaloasemalle, jossa sille on enemmän käyttäjiä. Siten myös päivävuorolaiset voivat virkistäytyä työpäivän tai kuntoilun päätteeksi. Pääsimme kustannuksissa yhteisymmärrykseen ja laitteet jäivät meille. Sumusuihkua käyttävät sen hyödylliseksi kokevat”, kertoo apulaispalopäällikkö Petri Tuomi.
”Hienoa, että työnantaja tukee henkilöstön palautumista ja houkuttelee kylmäaltistuksen jaloon taitoon”, sanoo palomies ja toimintakykytestaaja Jani Kallio.
”Kävin ensimmäisen kerran avannossa 19-vuotiaana. Kilpaurheilijana palautuminen oli ihan eri luokkaa avannon jälkeen. Kylmäaltistus on auttanut myös selkäongelmiin.”
”Uskoisin, että aloituskynnys on monelle matalampi sumusuihkussa kuin kylmässä perussuihkussa, saatika avannossa. Sumusuihkussa on myös helpompi olla pidempiä aikoja – meni helposti viisi minuuttia, kun kylmässä suihkussa yleensä vain pari minuuttia”, Kallio kertoo.
Lue koko artikkeli Pelastustiedosta 1/2022.
Teksti: Kimmo Kaisto
Kuva: Petri Tuomi
Työterveyslaitoksen palautumistutkimuksesta kerrottiin laajasti numerossa 4–5/2015 ja Fyysisen kuormituksen hallinta pelastajan työssä -tutkimuksesta numerossa 7/2020. Tutkimussarja päättyi Palosuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä. Loppuraportti: Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä. Oksa, Juha; Halonen, Janne; Säynäjäkangas, Pihla; Mänttäri, Satu (2021). www.julkari.fi/handle/10024/143498
