Työhyvinvointi 26.4.2022

Työnohjaus antaa uusia näkökulmia ongelmiin töissä — Asiat riitelevät, eivät ihmiset, muistuttaa MentalFireFit-päällikkö Saku Sutelainen

Pelastusalalla työnohjaus tapahtuu joko yksilöohjauksessa, ryhmässä tai työyhteisössä, lähitapaamisissa tai verkon välityksellä.

Pelastusalalla työnohjaus tapahtuu joko yksilöohjauksessa, ryhmässä tai työyhteisössä, lähitapaamisissa tai verkon välityksellä.

Toistaiseksi pelastuslaitoksilla on käytetty työnohjausta melko vähän. Se olisi kuitenkin hyvä keino parantaa viihtyvyyttä työssä.

Parhaimmillaan pelastusalan työnohjaus avaa uusia näkökulmia oman työn ongelmakohtiin ja auttaa ratkaisemaan niitä. 

”Se on kuormituksen purkamista, sitä, että saa huoliin ja murheisiin näkökulmaa, että joku kuuntelee. Ne ovat voimaannuttavia tekijöitä”, sanoo Suomen Palopäällystöliiton MentalFireFit-projektipäällikkö ja työnohjaaja Saku Sutelainen.

Toistaiseksi pelastusalalla on käytetty työnohjausta melko vähän. Pelastuslaitoksilla tai vähintään naapurilaitoksilla koulutettuja työnohjaajia voi jo olla. 

”Kun pelastuslaitokset ovat kuntien alla, voi olla, että kunnat ovat kilpailuttaneet työnohjaajansa, ja pelastuslaitosten tulee käyttää niitä työnohjaajia. Olisi hienoa, jos alalla olisi koulutettua henkilöstöä enemmän”, Sutelainen sanoo.

Hän muistuttaa, että pelastuslaitosten kannattaa varmistua siitä, että työnohjaaja kuuluu Suomen työnohjaajat ry:hyn, jolloin hänellä on pätevyys ohjaajaksi.

Keskustella voi vaikka meloen

Suomen työnohjaajat ry:n mukaan työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten sekä tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Yhdistyksen mukaan työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen.

Pelastusalalla työnohjaus tapahtuu joko yksilöohjauksessa, ryhmässä tai työyhteisössä, lähitapaamisissa tai verkon välityksellä.

”Meidän alallamme siihen varataan aika, joka ollaan pois hälytystehtävistä. Perinteisesti ollaan kasvotusten, samassa turvallisesssa tilassa, jossa pystytään keskustelemaan, mutta keskustella voidaan vaikka kävellen tai jopa meloen”, Sutelainen kertoo.

Paikallaolijat pohtivat työnohjaajan johdolla ammatillisuutta ja työtä monesta näkökulmasta. 

Tulosta kerta kerralta

Yleensä tapaamiskerroille asetetaan jokin tavoite, joka pyritään saavuttamaan. Sutelaisen mukaan työnohjaus on pitkä prosessi. Pelastustoimen kriisiorganisaation toimintakulttuurissa reagoidaan yleensä nopeasti ja saadaan aikaan välittömiä tuloksia. Työnohjauksen hedelmät kuitenkin kypsyvät hitaasti.

”Pohditaan ja ihmetellään, miten näitä asioita voisi tehdä vähän eri tavalla. Se lähtee siitä muuttumaan kerta kerran jälkeen. Työssä tapahtuu koko ajan asioita, jotka vaikuttavat kuhunkin kertaan. Niitä käsitellään, ja ryhmältäkin tulee mahtavaa tukea. Kun ryhmä toimii, tulee luottamus, että asioita voi jakaa, ja huomataan, ettei muillakaan pelastuslaitoksilla asiat ole täydellisesti.”

Auttaa näkemään hyvän

Usein työnohjaus antaakin perspektiiviä omaan työhön ja tilanteeseen.

”Tähtäämme siihen, että niin henkilöt itse kuin he ryhmänä löytäisivät pieniä auttavia tekijöitä, joita voi kokeilla työssä ja pohtia seuraavalla kerralla, toimivatko ne, tai mitä muuta voi kokeilla.”

Sutelainen painottaa, että monet positiiviset asiat työssä voivat helposti unohtua. 

”Asioita tarkastelee usein vain yhdestä näkökulmasta, ja keskittyy siihen 10 prosenttiin työssä, mikä on huonosti.”

Työnohjaus auttaa muistamaan esimerkiksi sen, miksi henkilö alun perin tuli pelastusalalle töihin.

Pääosassa keskinäiset kemiat

Sutelainen sanoo, että yleensä työnohjauksessa nousevat esille ihmissuhteet ja ihmisten keskinäiset kemiat. Hän toivoo, että työyhteisöissä nähtäisiin, että asiat tai erilaiset toimintatavat riitelevät, eivät ihmiset.

”Niiden asioiden aukipuhuminen auttaa solmukohtiin. Usein ristiriidat liittyvät myös tiedonkulkuun: joko asiasta ei ole puhuttu, tai siitä ei ole viestitty sillä tasolla, että kaikille olisi tullut yhteneväinen ymmärrys aiheesta.”

Sutelainen sanoo, että työnohjaus on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet parantamaan omaa työn tekemistään ja viihtymistään töissä. Työnohjaus ei koske pelkästään esihenkilöitä tai pelastajia, vaan vaikkapa palotarkastajia.

Huolta rahoituksesta

Sutelaisen johtama MentalFireFit-hanke porskuttaa hyvin eteenpäin.

”Sopimuspalokunnat ovat nyt osa työaikaa, ja post trauma -työpajat ovat oman ammatillisuuden kohokohtia.”

Sutelaista huolettaa se, miten hankkeelle saadaan turvattua jatko, sillä rahoitusta ei toistaiseksi ole tiedossa hankkeelle tai post trauma -työpajoille.

”Suuri huoli minulla on työpajojen jatkuvuudesta.”

Lue lisää: Työnohjaus tuulettaa toimintatapoja

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen

Lue lisää