Erkka Westerlund saavutti arvokisamitaleja Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana. Huippu-urheilu-uransa jälkeen hän on luennoinut oivalluksistaan ja kouluttanut työyhteisöjä.
Erkka Westerlund työskenteli 30 vuotta päävalmentajana, kunnes hän oivalsi olevansakin pään valmentaja. Hän ymmärsi, ettei ole tärkeämpää kuin yksilön kohtaaminen ja hänen henkiset voimavaransa. Kun ne saadaan käyttöön, voi koko tiimi menestyä.
”Miten te voitte”, Erkka Westerlund kysyy yleisöltään. Hän kertoo, että hyvinvointi rakentaa pohjan henkisille voimavaroille, joita ihminen käyttää liian vähän.
”Jos yksilöiden henkiset voimavarat saataisiin paremmin käyttöön, koko tiimin tulokset paranisivat.”
Westerlundin mukaan tiimin valmentaminen on yksilön valmentamista, ja suurimmaksi osaksi henkistä valmentamista.
”Minulta kului 30 vuotta tajuta, että päävalmentaja onkin pään valmentaja.”
Lamppu syttyi Torinossa
Se tapahtui Torinon olympialaisissa 2006. Koska Westerlundin valmentamalla Suomen jääkiekkomaajoukkueella ei ollut kunnollista kokoushuonetta, joukkue alkoi kokoontua pienryhmissä, viisikoittain. Ne olivat tarkkaan rakennettuja; jokaisessa viisikossa oli johtaja, joissakin useampikin.
”Työelämässä ”viisikoiden johtajat” ovat keskeisissä rooleissa, kun päätetään, minkälainen tuote tai palvelu tarjotaan”, Westerlund arvioi. Nämä kaverit ovat ”johtajuutensa” lisäksi myös suorittavan portaan työntekijöitä.
”He kiinnostuivat kehittämään itse peliään, jolloin pääsimme paljon syvemmälle.”
Aluksi valmentajat vetivät kokouksia viisikoille mutta vähitellen kävikin niin, että pelaajat ottivat omatoimisesti yhä enemmän vastuuta vuorovaikutuksesta. Lopulta viisikot halusivat viedä johtajiensa avulla kokoontumiset keskenään läpi.
”He olivat todella kiinnostuneita kehittämään itse omaa peliään, jolloin pääsimme valmistautumisprosessissa paljon syvemmälle.”
”Älä sotke tuota”
Torinon olympiaturnaus oli menestys. Suomi eteni finaaliin voittamalla jokaisen pelin.
”Meillä oli Torinossa 10 loistavaa johtajapelaajaa, jossa heidän johtajanaan saatoin ottaa askeleen taakse ja todeta itselleni: Älä mene sotkemaan tuota.”
Finaalissa tuli tappio Ruotsille mutta Westerlund oivalsi valmennuksessa ihmislähtöisen suunnan.
”Mikä tekee valmentajasta hyvän?” hän kysyy ja vastaa siihen itse: Pelaajat.
”Mikä voi olla arvokkaampaa kuin toisen ihmisen kohtaaminen?”
Westerlundin valmentajauraa siivitti pitkään ajatus siitä, että hän on ylhäällä sanomassa, mitä joukkue tekee.
”Nykyään minun pitää tehdä oikeat kysymykset ja kuunnella, että tiedän, mitä sen kaverin päässä liikkuu.” Westerlund haluaa löytää jokaisen yksilön omat voimavarat ja saada hänet ymmärtämään ne. Siksi joukkueen kaikki 25 pelaajaa on kohdattava omalla tavallaan, erilaisina yksilöinä.
”Mikä voi elämässä olla arvokkaampaa kuin kohdata toinen ihminen ja arvostaa toista ihmistä”, Westerlund kysyy.
”Ei mikään”, hän vastaa itse kysymykseensä.
Murto-osa kapasiteetista
Westerlund sanoo, että olemme aina osanneet ottaa ihmisestä fyysiset voimavarat esiin mutta henkisistä voimavaroista käytämme edelleen vain murto-osan. Hän on varma, että kun jokaisen yksilön henkiset voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön, se nostaa roimasti koko tiimin tasoa.
Näin kävi Westerlundin mukaan Jukka Jalosen valmentamalle maajoukkueelle, kun se voitti MM-kultaa Slovakiassa 2019.
”Suomi voitti mestaruuden keskitason suomalaisella joukkueella, vaikka vastassa olivat kaikki maailman huiput. Niin ei olisi pitänyt käydä. En voi tulla muuhun tulokseen kuin että henkiset voimavarat käytettiin muita paremmin. Se on isoin voimavara, mitä ihmisellä on.”
Töissä samat vaatimukset
”Vaatimukset työelämässä ovat samoja kuin huippu-urheilussakin”, Westerlund sanoo. Pelataan sitten lätkää tai tehdään töitä, niin avainasemassa on se, että yksilö voi hyvin, jolloin hänen olonsa on energinen ja mielensä vahva.
”Se on kaiken takana, kun aletaan tehdä tulosta.”
”Työelämä on ihmisen parasta aikaa.”
Tässä asiassa suomalaisilla on Westerlundin mukaan petrattavaa. Hän on analysoinut erilaisten yritysten henkilöstöjä ja todennut, että suomalaiset eivät voi kovin hyvin.
”Teemme paljon töitä mutta emme pysty hoitamaan hyvinvointiamme.”
Kiireessä unohtuvat lepo ja oman itsensä opiskelu.
Matti Nykänen sanoi joskus, että: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa.” Westerlund on samaa mieltä pienin lisäyksin. Hänen versiossaan elämä-sanan eteen laitetaan työ-sana.
”Olemme töissä suuren osan elämästämme. Siellä pääsemme toteuttamaan itseämme ja siellä meidän on saatava myös henkiset voimavarat käyttöön. Jos teemme asioita vain rahasta, se on hukkaan heitettyä aikaa.”
Asenne tärkein
Rekrytoidessaan väkeä joukkueeseensa Westerlund selvitti ensimmäisenä pelaajan henkisen vahvuuden ja kyvyn tehdä yhteistyötä.
”Mieluummin palkkaa asennetta ja opettaa taitoja kuin palkkaa yksittäisiä taitoja.”
Ihminen on silloin parhaimmillaan, kun tekemisen voima tulee sisältä, omasta halusta.
”Kun on halu tehdä asioita, voidaan saada henkiset voimavarat käyttöön.”
Miten menestys valmistellaan?
Westerlund sanoo, että tie menestykseen alkaa yksilöiden fyysisestä ja henkisestä valmistamisesta tilannetta varten. Seuraavaksi laaditaan yhteistyölle raamit ja rakennetaan ilmapiiri. Siinä tärkeintä on löytää yhteinen tavoite ja jakaa tekijöille roolit.
”Jokaisen on tiedettävä tarkasti, mitä heiltä odotetaan. Jokainen tiimin jäsen osallistetaan jo suunnitteluvaiheessa”
Tavoite syntyy yhdessä tekemällä, jolloin kaikki pitävät sitä sekä omana että yhteisenä tavoitteenaan.
”Jos tavoite vain sanotaan ylhäältä, niin jokainen ymmärtää sen omalla tavallaan ja yleensä eri tavalla kuin muut.”
”Positiivisuus, arvostus ja oppiminen, ovat tärkeimmät ominaisuudet.”
Tiimi tarvitsee erilaisia ihmisiä. Yhdeksi isoksi asiaksi Westerlund listaakin erilaisuuden sietämisen. On ymmärrettävä, että erilaisesta ihmisestä voi olla iso apu tiimille. Ilmapiirin on oltava toisia arvostava ja oppiva, siinä opitaan yhdessä.
”Positiivisuus, arvostus ja oppiminen, ovat tärkeimmät ominaisuudet”, Westerlund listaa.
Haastava yksilö tiimissä
Jos tiimissä on haastava yksilö, Westerlund kohtaa hänet yksilönä. Jos siihen asti on tehty oikeita asioita, on tiimin vuorovaikutuskin kehittynyt hyväksi. Asia voidaan käsitellä yhdessä eikä siitä tarvitse tehdä isompaa ongelmaa.
”Silloin on tärkeää, että on luottamuksellinen suhde. Se pitää rakentaa ennen kuin kova tilanne tulee. Muuten siinä tilanteessa on turha alkaa keskustella.”
Teksti ja kuva Marko Partanen
Juttu on julkaistu Systolessa 1/2020.
