Matti Virpiaro toimii puheenjohtajana viime vuonna perustetussa Väestönsuojien rakentamisyhdistyksessä.
”Jos ei ole sotia, ei tarvita myöskään väestönsuojia. Sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi osoitetaan kaksi miljardia euroa ja satoja miljoonia muuhun kriisiajan varautumiseen. Halutaanko alle 50 miljoonan euron panostuksen epäämisellä rapauttaa yksi poikkeusolojen varautumisen osa-alue, väestön suojaaminen.”
Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa puhunut Turvallisuuskomitean sihteeristön jäsen, hallitusneuvos Matti Piispanen puolusti väestönsuojien rakentamista myös tulevaisuudessa. Ympäristöministeriössä valmistellaan rakentamisen normien purkamista, joissa uhattuna on myös väestönsuojien rakentamista koskeva velvoite.
Viime syksynä rekisteröity Väestönsuojien rakentamisyhdistys haluaa puheenjohtajansa Matti Virpiaron mukaan olla puolueeton, riippumattoman ja oikean tiedon antaja, jotta väestönsuojien rakentamisen kustannuksista liikkuvat väärätkin tiedot tulevat oikaistuiksi.
”Haluamme jakaa tietoa kaikille asiaan vaikuttaville osapuolille. Olemme olleet yhteydessä myös ympäristöministeriöön, jolle päätöksenteon valmistelu asiassa kuuluu. Harmillista on, että ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä ei ole yhtäkään kokonaisturvallisuuden edustajaa”, Virpiaro sanoo.
Väestönsuojien rakentamisyhdistys aikoo jatkossa tuottaa julkaisu- ja koulutusmateriaalia ja olla siten tuomassa esille myös väestönsuojien kehitykseen liittyviä uusia mahdollisuuksia.
”Pidämme tärkeänä myös erilaisen yhteistyön tekemistä muiden asiaan vaikuttavien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.”
Virpiaro muistuttaa myös, että väestönsuojarakentamiseen liittyvä teollisuus on paitsi työllistäjä myös viennin kannalta hyödyllistä toimintaa.
Prikaatinkenraali Pekka Toveri Kaartin Jääkärirykmentistä totesi jämäkässä esityksessään, että väestönsuojaamista varten pitää toimivalta määritellä selkeästi. Väestönsuojelussa johtaminen ja tilannekuva ovat yhä epäselvät.
Toveri painotti myös harjoittelun ja resursoinnin merkitystä.
”Jos maa menee sekaisin 30000 pakolaisesta, miten kävisi, jos maahan tulisi satatuhatta sotilasta”, hän kysyi.
Hänen mielestään myös toimintatavat pitää ajatella uudella tavalla väestönsuojaamisen strategiassa.
”Helsinkiä ei voida enää evakuoida maaseudulle. Missä ruuhka-Suomesta evakuoitavalle väestölle olisi siellä sijaa. Ei muualla kuin metsässä.”
Varautumisen asioita aluehallintovirastossa nyt johtava Kimmo Kohvakka totesikin, että päättäjille on tehtävä ymmärrettäväksi se, mitkä ovat oikeat uhat, joihin meidän tulisi väestön suojaamisessa varautua.
”Kenraalin vaatimus uhkamallin päivittämisessä on oikea. Osaammeko me antaa riittävästi perusteita päätöksentekijöille”, Kohvakka kysyi.
Pekka Toveri painotti, että väestö pitää suojata lähellä suojattavien asuinpaikkaa.
Väestön suojaamisessa suurin merkitys on kerrostaloihin rakennettavilla teräsbetonisilla väestönsuojilla. Lähes 90 prosenttia on tällaisia suojia ja juuri niiden rakentamista halutaan normipurun merkeissä lopettaa.
Lopulliset ratkaisut väestönsuojarakentamisen velvoitteista tehdään tulevan kevään aikana.
Teksti ja kuvat: Esa Aalto
