Viikkotyöajasta voidaan sen jälkeen sopia, jos työaikalain 34 pykälän 5. momenttiin tehdään tarvittava muutos.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKissä luodaan tekoälyä hyödyntävää analyysimallia selvittämään rakennuspalojen riskiä. Analyysimalli voisi hyödyttää esimerkiksi palotarkastajia luomalla heidän käyttöönsä reaaliaikaisen ja automaattisesti päivittyvän palotarkastuslistan.
Hanketyöryhmä kartoittaa ulkomailla käytettyjä ratkaisuja ja kehittää niiden pohjalta suomalaiseen pelastustoimeen ja suomalaisen paloturvallisuus- ja -tehtävädataan soveltuvan analyysimallin.
”Hankkeessa rakennettavaa laskentatyökalua voitaisiin käyttää esimerkiksi palotarkastusten priorisoimiseen ja pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluun. Myöhemmin laskentatyökalua voisi soveltaa myös muiden onnettomuustyyppien ennustamiseen”, kertoo SPEKin erikoistutkija Laura Kuurne.
Hanke on vielä alkuselvitysvaiheessa, mutta merkit ovat jo lupaavia.
”Hanke on hyvässä vauhdissa. Tekoälyn ja ennakoivan analytiikan käyttö palojen ennustamisessa pelastusalla on uusi, mutta kasvava ilmiö. Viime vuosina ulkomailla rakennuspalojen ennustamiseen käytettyjä tekoälyalgoritmeja on testattu tapauskohtaisesti esimerkiksi Australiassa, Etelä-Koreassa ja Britanniassa.”
Hankkeessa on tällä hetkellä mukana Helsingin ja Pohjanmaan pelastuslaitokset, joiden toiminta-alueet ovat mallin rakentamisen pilottialueina. Hankkeessa pyritään luomaan valtakunnallinen malli, mutta analyysiin tarvittavien tietojen kerääminen koko valtakunnasta on hankkeen puitteissa haasteellista.
Mallinnuksessa käytetään pohjana tietoa onnettomuuksista ja rakennuksista. Tietolähteinä ovat PRONTO, pelastuslaitosten valvontarekisterit ja avoin data. Sen lisäksi hankkeeseen pyritään saamaan tietoa Digi- ja väestötietovirastolta, Tilastokeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta, Poliisihallitukselta ja Säteilyturvakeskukselta.
Mallinnuksessa käytetään spatiotemporaalista tietoa vähintään viimeisen viiden vuoden ajalta.
Hankkeen alkuvaiheessa haasteita tuottaa tiedon saaminen ja eri tietolähteistä koottujen tietoaineistojen yhteensovittaminen.
”Tiedon kerääminen on vielä kesken, joten tässä vaiheessa kokonaistyömäärää on vielä vaikea arvioida. Kun data on saatu, sen yhteneväisyydessä on myös oletettavasti haasteita. Yksi hankkeen tavoitteista on selvittää, millaisia vaatimuksia datalle asetetaan analytiikan toimivuuden varmistamiseksi ja hyödyn saamiseksi”, Kuurne kertoo.
”Ennakoivan analytiikan teho perustuu tiedon määrään, joten siitä saatava hyöty on riippuvainen tiedon saatavuudesta.”
Elokuussa alkaneen hankkeen odotetaan valmistuvan ensi vuoden syyskuussa.
Hanke toteutetaan Palosuojelurahaston avustuksella.
Teksti: Petri Vanhanen. Arkistokuva: Ilkka Heinonen
