Ensihoitaja Esa Ryöpyn kantelu sai Poliisihallituksen pyörtämään päätöksensä. Mielenterveyspotilaat saavat nyt aiemman kaltaista ja parempaa apua.
Poliisihallituksen virheellinen ohjeistus hankaloitti ensihoitajia saattamasta mielenterveyspotilaita tahdonvastaiseen hoitoon. Poliisi ei enää antanut riittävästi virka-apua. Esa Ryöppy kanteli asiasta, ja Poliisihallitus pyörsi päätöksensä.
Vuosi takaperin jouluna poliisihallituksessa suunniteltiin mielenterveyspotilaille, heidän omaisilleen ja terveydenhuollolle vähemmän iloinen lahja.
Poliisihallituksessa tulkittiin mielenterveys- ja poliisilakia sekä eduskunnan oikeusasiamiehen aiempia ratkaisuja siten, että poliisilla ei ole velvollisuutta tai oikeuttakaan varmistaa potilaan toimittamista tahdonvastaiseen hoitoon, mikäli potilaalla ei ole lääkärin tekemää tarkkailulähetettä. Jokainen poliisiyksikkö sai ohjauskirjeen, jossa poliisipartioita kiellettiin antamasta virka-apua, mikäli tarkkailulähetettä ei ole.
Ensihoito ihmeissään
Ensihoitopalveluissa kautta maan oltiin ihmeissään: Miten psykoosissa oleva potilas saadaan viedyksi lääkärin luokse, joka saattoi tehdä tarkkailulähetteen vain tavattuaan potilaan. Monien ensihoitajien tapaan myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitaja Esa Ryöppy oli ollut tilanteessa, jossa potilaan psyykkinen tila oli arvioitu sellaiseksi, että tämä olisi pitänyt toimittaa arvioitavaksi.
Tosi asia oli se, että apua ei saatu enää lääkäriä konsultoimallakaan, joten sekin jätettiin tekemättä.
”Sitä oli vaikea perustella omaisille. Käytännössä näimme, miten Poliisihallituksen päätös hankaloitti paitsi potilaiden avun saantia, omaisten elämää myös ensihoitajien työtä”, Ryöppy sanoo.
Kantelupäätös syntyi nopeasti
Oikeustiedettä opiskelevan Esa Ryöpyn päätös kannella Poliisihallituksen linjauksesta syntyi nopeasti. ”Olen hallinto-oikeuden luennoilla oppinut, että useimmiten voi valittaa ja aina voi kannella.” Ryöppy suunnitteli, etsi kanteluun viittaukset ja kirjoitti sen muutamassa päivässä. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia vastaanotti hänen kantelunsa kaksi viikkoa ohjauskirjeiden antamisen jälkeen 4. tammikuuta 2022.
Matalampi kynnys
Ryöppy arvioi, että hänellä oli oikeusopintojensa takia pienempi kynnys lähettää sähköpostia eduskunnan oikeusasiamiehelle kuin vaikkapa muilla ensihoitajilla. ”Sinänsä ihmisen lähtökohdilla ei kantelua tehdessä ole väliä, kunhan saa asiansa esitettyä ymmärrettävästi. Oikeusasiamies hankkii asioihin lisäselvityksiä, eikä kantelijalla ole velvollisuutta todistaa mitään.”
Vakavasti moitittavaa
Oikeusasiamies Jääskeläinen piti Poliisihallituksen menettelyä vakavasti moitittavana. Hän antoi Poliisihallitukselle huomautuksen vastaisen varalle osin lainvastaisen ja osin virheellisen ohjauskirjeen antamisesta. Jääskeläinen toteaa päätöksessään, että ohjauskirje on saattanut vakavasti vaarantaa mielenterveyslain mukaisen hoidon tarpeessa olevien sekä sivullisten henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta.
Jääskeläinen pyysi Poliisihallitusta kiireellisesti arvioimaan ohjauskirjeensä sisältöä ja ilmoittamaan lyhyessä määräajassa siitä, mihin toimenpiteisiin se hänen päätöksensä takia oli ryhtynyt.
Oikeudenmukainen ratkaisu
Ryöppy sanoo, että päätöksestä tuli hyvä mieli. Hän katsookin päätöstä tulevan juristiammattinsa näkökulmasta ja toteaa, että on hienoa, kun on tullut tulkinneeksi lakia samalla tavalla oikeusasiamiehen kanssa. ”Aina juridiset ratkaisut eivät ole oikeudenmukaisia, nyt se mielestäni oli.”
Teksti Marko Partanen
Kuva Lasse Hakala
Lue koko juttu Pelastustiedosta 3/2023
