Vuonna 2019 alkoi tehokas lämpökameran opetus sammutustekniikan opetuksessa Pelastusopistolla. Sen käyttö on mukana alusta lähtien osana savusukellusparin toimintaa ja tehokasta parityöskentelyä.
Lämpökameraa hyödynnetään jo yli joka toisessa rakennuspalossa. Se on osoittanut tehonsa myös UAS-laitteissa. Käyttö on nopeuttanut toimintaa ja parantanut työturvallisuutta. Keskeistä on kunnon koulutus, oikeaoppinen käyttö ja kuvan tulkinta sekä jatkuva harjoittelu.
Pelastusopisto julkaisi toukokuussa 2021 perusteellisesti uudistetun Savusukellusoppaan A-sarjassa. Työturvallisuutta korostava opas on käytössä pelastusalan ammatti- ja sopimushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen kirjana. Ensimmäisestä julkaisusta ehti kulua 13 vuotta. Tänä aikana tekniikka oli kehittynyt paljon muun muassa lämpökameroiden osalta.
Oppaan kirjoitti Ville Ala-Kokko. Ydintyöryhmään kuuluivat myös Teemu Pietilä ja Ismo Huttu.
Heti oppaan savusukellustekniikkaa käsittelevän luvun alussa todetaan lihavoituna, että savusukelluksessa tulisi aina hyödyntää lämpökameraa. Tärkeätä on myös tiedustella palon sijaintia jo ennen savusukelluksen aloittamista. Lämpökamera-savusukellustekniikalle on pyhitetty oma alalukunsa, joten tietoa löytyy ja oppaan voi ladata tästä.
Pelastusopiston kyselytutkimuksen mukaan savusukeltaminen sattuu kuitenkin harvoin kohdalle, savusukeltajille keskimäärin vain kerrasta kahteen vuodessa. Harjoittelua siis tarvitaan paljon myös lämpökameran käytössä.
Ei vain savusukeltajan työkalu
”Tutkittua tietoa ei ole, mutta oma näkemys ja kokemukseni on, että lämpökamerat ovat arjen työkaluja pelastustoimessa. Osaaminen ja hyödyntäminen laajasti muussa kuin savusukelluksessa onkin sitten toinen juttu. Lämpökamera ei ole vain savusukeltajien työkalu. Sitä voi hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi myös tiedustelussa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, liikennevälinepaloissa, vesipelastustehtävissä ja etsinnöissä”, Ville Ala-Kokko sanoo.
Hän toimii nyt osa-aikaisena suunnittelijana Pelastusopistolla sopimushenkilöstön koulutuksessa ja palomiehenä Pohjois-Pohjanmaalla. Hän muistuttaa, että itse lämpökamera ei saa viedä liikaa huomiota, jolloin tekeminen hidastuu.
”Tärkeintä on pelastaa ihmiset ensin, löytää palo nopeasti, sammuttaa se ja tuulettaa, jolloin olot ovat turvallisemmat, näkyvyys paranee ja altistuminen savukaasuille vähenee.”
Samoin ulkoa sammuttamisessa savun heikentämässä näkyvyydessä voidaan lämpökameran avulla ohjata suihku tarkasti haluttuun kohtaan.
”Lämpökameratiedustelun lisäksi pitää miettiä ja tarkkailla kaikilla muillakin aisteilla. Suomessa talot ovat hyvin eristettyjä ja alkava palo ei välttämättä näy ulospäin lämpökameralla. Pitää ymmärtää lämpökameran toimintaa ja milloin siitä ei ole hyötyä”, Ala-Kokko painottaa.
Tietoa kaikille tasoille
”Perus- ja täydennyskoulutuksen lisäksi lämpökamerataitoja pitää harjoitella ja ylläpitää kaikilla pelastustoimen tasoilla. Pelastustoiminnan johtajakin tarvitsee tiedustelutietoa. Kun nähdään, missä rakenteissa palaa, voidaan sammutus kohdistaa tehokkaasti ulkoapäin esimerkiksi pisto- tai läpilyöntisuihkuputkella tai sammutusleikkurilla”, Ala-Kokko sanoo.
Hänen mukaansa pelastuslaitoksilla lämpökameraa osataan jo käyttää keskimäärin hyvin. Tärkeätä on jakaa tietoa tasaisesti kaikille.
”Kukin pelastuslaitos vastaa puolestaan alueellaan sopimuspalokuntien koulutuksesta. Osa palokunnista kouluttaa itsekin aktiivisesti.”
Helsingissä pitkään käytössä
Palomestari Petri Korhonen Helsingin pelastuslaitokselta aloitti paloesimiehenä vuonna 2004, jolloin lämpökamera oli jo jokaisessa pelastusyksikössä. Tekniikka on kehittynyt ja valikoima kasvanut. Sen lisäksi lämpökameroita löytyy jo kännykästäkin ja UAS-laitteista eli tuttavallisemmin droneista, joissa niitä on ollut jo pidempään.
”Lämpökamera on muuttanut toimintamalleja, parantanut työturvallisuutta ja nopeuttanut toimintaa, kun näkee missä palaa. Ei tarvitse edetä käsikopelolla ja näkee myös sisätilan rakenteet ja mahdolliset montut tai muut vaaratekijät. Nämä näkyvät värittöminä ja kuumimmat kohdat punaisina.”
Esimerkiksi katto- ja ullakkopaloissa lämpökameran käyttö on rutiinia. Sen avulla näkee myös lämmön leviämissuunnat. Vuonna 2020 otettiin koulutuksen jälkeen käyttöön myös lämpökameralla varustetut UAS-laitteet eli dronet.
”UAS rohkeasti mukaan työkalupakkiin.”
”Ne ovat usein korvaamaton apu tiedustelussa. Viisi laitetta on sijoitettu neljälle pelastusasemalle. Kalliossa on kaksi. Vanhempi malli maksoi noin 2500 euroa ja uudemmat paremmilla kameroilla noin 6000 euroa. Uudemmassa zoom-objektiivi on tehokkaampi, jolloin ei tarvitse uskaltaa niin lähelle kuumaa kohdetta.”
Korhosen mukaan lämpökameralla varustettu UAS-laite on tarkoitus hankkia jokaiselle pelastusasemalle jossain vaiheessa. Sekin alkaa olla pian jo perustyökalu.
”Rakennuspalojen lisäksi lämpökameralla varustettua UAS-laitetta on Helsingissä hyödynnetty myös vesipelastustehtävissä ihmisten etsinnöissä ja muutamassa saarien maastopalossa. Kolmas tehtävätyyppi ovat olleet esimerkiksi korkealla katolla olleiden ihmisten paikantaminen.”
Vanhakantainen ajattelu kannattaa unohtaa ja nähdä kaikki mahdollisuudet.
”UAS rohkeasti mukaan työkalupakkiin”, Petri Korhonen kannustaa.
Parantaa työturvallisuutta
Mikko Honkanen ja Aku Latvala ovat paloesimiehiä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Syksystä 2022 kevääseen 2023 Honkanen toimi Pelastusopistolla savusukelluksen vastuuopettajan sijaisena. Vastuualueena oli savusukellusopetus ja lisäksi viedä maaliin opettaja Teemu Pietilän ja vanhemman opettajan Vesa Kujanpään kanssa aloitettu harjoitusten ja opetuksen päivitys vastaamaan uusia julkaisuja. Pohjana ovat olleet uusi Savusukellusopas ja Rakennuspalon sammutus -julkaisu.
”Uudet julkaisut ovat vaikuttaneet paljon opetukseen ja harjoituksia on kehitetty. Oppimistulokset ovat parantuneet. Vuonna 2019 alkoi tehokas lämpökameran opetus sammutustekniikan opetuksessa. Sen käyttö on mukana alusta lähtien osana savusukellusparin toimintaa ja tehokasta parityöskentelyä. Sammutus- ja pelastustehtävän suorittaminen suoraviivaistuu”, Honkanen sanoo.
Keski-Uudellamaalla kaikissa höökeissä on kaksi lämpökameraa. Paloesimiehellä on ominaisuuksiltaan monikäyttöisempi kamera, jossa on muun muassa etäisyysmittaus ja tallennus. Savusukellusparilla on yksinkertaisempi, savusukelluksessa hyvin toimiva perusmalli. Myös laitoksen molemmissa päivystävän palomestarin autossa on lämpökamera. Honkanen ja Latvala ovat olleet kameroihin tyytyväisiä.
”Lämpökameran tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tekninen toimintavarmuus, iso, selkeä ja laadukas näyttö”, Mikko Honkanen sanoo.
”Lämpökameran pitää olla myös iskun- ja kosteudenkestävä. Suurimmat ongelmat ovat käyttäjissä. Jos liikuttaa kameraa liian nopeasti, se ei ehdi reagoida eikä piirrä selkeätä kuvaa – tai pidetään kameraa liian lähellä omia kasvoja. Kamera vaatii myös tarpeeksi etäisyyttä, jotta saa tulkittavaa kuvaa. Vesihöyry voi mennä oman maskin pinnalle, näyttöön ja optiikkaan, jolloin pitää pyyhkiä aktiivisesti. Silmä tottuu tulkitsemaan kuvaa, mitä enemmän kameraa käyttää. Kokematon käyttäjä ei välttämättä osaa tulkita kuvaa yhtä hyvin”, Latvala sanoo ja jatkaa.
”Oleellinen osa ensimmäisen ryhmän tiedustelua ja tilannearvion tekemistä.”
”Rakennuspaloissa ja huoneistopaloissa lämpökamera on oleellinen osa ensimmäisen ryhmän tiedustelua ja tilannearvion tekemistä. Kaksi kameraa mahdollistaa nopean ja yhtäaikaisen tiedustelun sekä sammutus- ja pelastustehtävän suorittamisen. Lämpökamera suoraviivaistaa ja nopeuttaa sammutus- ja pelastustehtävän suorittamista huomattavasti. Harjaantunut lämpökameran käyttäjä havainnoi tilan ja löytää mahdolliset pelastettavat sekä alkupalon. Sammutusraivauksessa lämpökamera on ehdoton apuväline rakenteissa kytevien palojen havaitsemiseen.”
Honkanen muistuttaa, ettei lämpökamera ole pimeännäkölaite, vaan lämpötilaeroja osoittavana soveltuu moneen. Latvala jatkaa, että sitä voidaan hyödyntää myös muissa tehtävälajeissa, kuten esimerkiksi vesipelastus-, tieliikenne- sekä cbrne-tehtävillä.
Hänen mukaansa myös poliisin palonsyyntutkinta hyödyntää tallennettua lämpökamerakuvaa, joka käynnistyy automaattisesti kameran käynnistyessä.
”Lämpökamera lisää huomattavasti savusukeltajien työturvallisuutta. Suoraviivaisuuden ansiosta altistumisaika lyhenee ja pystytään muun muassa havainnoimaan tilan pohjapiirros sekä syttymiskelpoiset savukaasut”, Latvala kuvailee.
Keski-Uudellamaalla uuden savusukellusoppaan oppeja alettiin jalkauttaa syksyllä 2021. Honkasen vetämän savutyöryhmän johdolla koko laitokselle pidettiin 16 päivän aikana lämminsavuharjoitus Itä-Uudenmaan harjoitusalueella.
”Koulutettavilta tuli palaute, että oli todella hyvä koulutus. Moni ymmärsi harjoituspäivän jälkeen, ettei ollut aikaisemmin saanut kunnon koulutusta lämpökameran käyttöön, vaan lämpökamera oli vain lyöty käteen”, Latvala kuvailee.
Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu muistuttaa, että lämpökamera on vain apuväline.
”Täytyy muistaa, että lämpökamera voi antaa virheellistä tietoa, jos ei osata tulkita – jos tukeudutaan vain lämpökameraan voi olla, ettei jotakin tärkeää huomata. Esimerkiksi savusukellusoppaasta löytyy teoriaa lämpökameran käytöstä.”
”Mielestäni kameroiden tekniset ominaisuudet ovat keskenään hyvin lähellä toisiaan. Eroina ovat lähinnä käytettävyys ja käytön helppous, onko kiinteät akut vai vaihdettavat, onko videotallennus, langaton lähetys ja niin edelleen. Vaatimuksena ovat helppo käytettävyys, kestävyys ja laadukas, riittävän suuri näyttö. Tulevaisuutta voisi olla se, mikä on jo keksitty, eli kameran näyttö olisi maskin sisällä, jolloin esimerkiksi huurtuminen ei olisi ongelma. Tosin perinteisellä käsikameralla on puolensa, koska pelastustoiminnassa kamera on apuväline – tarkoituksenmukaista ei ole sokkona kulkea pelkästään kameran näkymään tukeutuen”, Ismo Huttu sanoo.
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Valokuvista ja dronevideosta iso apu palontutkinnassa
Työturvallisuutta ja laajempaa tilannekuvaa ilmasta – dronesta iso apu rivitalopalossa
Uusi teknologia parantaa tulityöturvallisuutta Stora Ensolla – autonomiset dronet tarkkailevat
Wessöön VPK päätti jatkaa: uusi sammutusauto ja -asema, uudet jäsenet, kasvava keikkamäärä ja drone-toiminta toivat hiipuvan palokunnan takaisin elämään
Uusin tieto sammuttamisesta kaksin kansien väliin Pelastusopiston julkaisuissa – vapaasti ladattavissa
