Kuvakaappaus: 118 swissfire.ch 1/2019.
Belgialainen paloasujen valmistaja SIOEN on tehnyt lukuisia pesukokeita ja julkaissut niiden tuloksia. Tutkimusinsinööri Véra DeGlas on laatinut koeohjelman, jonka avulla selvitetään, mihin puvun kerroksiin terveydelle haitallisia aineita kertyy ja miten ne saadaan poistettua eri menetelmillä.
Paloasu on valmistettu eri materiaaleista. Nokihiukkaset ja muut haitalliset aineet tunkeutuvat tekstiilien lävitse, joita myös kypärässä, käsineissä ja jalkineissa on.
Palopuvussa on yleensä kuumuutta kestävä, sitkeä ja vettä hylkivä pintakalvo. Sen alla on huokoinen kerros ja sisimpänä lämpöä eristävä vuori.
Kokeilla tutkittiin jokaisen kerroksen käyttäytyminen: miten erilaiset haitalliset aineet pääsevät niihin, missä ja kuinka paljon aineita on ennen pesua ja sen jälkeen.
Tulipaloissa muodostuvat haitalliset aineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: haihtuviin, osittain haihtuviin ja haihtumattomiin. Esimerkiksi noki- ja pienhiukkaset ovat haihtumattomia.
Palon kohteesta ja olosuhteista riippuen palopukuun voi kertyä muitakin aineita kuten kuraa, verta, öljyjä ja rasvoja. Ne voivat olla joko kiinteitä tai nestemäisiä ja tarttua pukuun joko adsorption (kaasut ja nesteet) tai absorption (kaikki aineet) kautta.
Ne voivat vapautua desorption, haihtumisen, kosketuksen tai mekaanisen vaikutuksen avulla. Kehoon ne päätyvät hengityksen, nielemisen, ihon tai silmien kautta. Sammuttajan syöpäriski riippuu siitä, kuinka usein, kuinka pitkäksi aikaa ja kuinka paljon hän saa elimistöönsä syöpävaarallisia aineita.
Kokemus on osoittanut, että polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ovat vaikeimmin palopuvusta poistettavia aineita. Tutkimusryhmä likasi palopukuja palosimulaattorissa ja leikkasi näytepaloja pestyistä takeista. Palopukujen välikerros oli joko vettä hylkivä, mikrokuituinen tai kosteutta läpäisevä.
Kokeet osoittivat, että pintakalvo pidätti 90–95 prosenttia haitallisista aineista. Keskimäärin alle viisi prosenttia niistä päätyi vuoriin. Vain puvuilla, joiden välikerros oli kosteutta läpäisevä, vuoriin päätyi enintään kahdeksan prosenttia.
Tutkimuksessa on tähän mennessä kokeiltu vesipesua. Pesutulokseen vaikuttaa neljä olennaista tekijää: pesuaine, mekaaninen vaikutus, lämpötila ja kesto. On valittava sopiva pesuaine. Lämpötilan on oltava 60 °C, jotta pesuaine toimisi tehokkaimmin ja vesi tunkeutuisi vaatteisiin.
Esipesu on välttämätön, pesun on kestettävä vähintään 30 minuuttia ja pyykkiä on huuhdeltava riittävästi. Lisäksi suositellaan pestyjen pukujen impregnoimista likaantumisen ehkäisyä varten.
Nämä vaatimukset eivät juuri poikkea kotipesukoneiden pesuohjelmista. Palokuntien tulisi kuitenkin kehittää logistiikkaansa ja investoida pesukoneeseen. Tämä hyödyttää sammuttajia sekä pidentää palopukujen käyttöikää.
Paloasun likaantuminen vaihtelee suuresti. Mikä pesuohjelma pitäisi valita missäkin tilanteessa? Kannattaa käyttää tervettä järkeä. Tiedämme jo, että paloasun lyhyt suihkutus matalalla paineella jättää 85 prosenttia PAH-aineista palopaikalle. Lisäksi kostealla pyyhkeellä voidaan kasvojen ja kaulan iholta poistaa 54 prosenttia.
Teksti: Ronan Vinay (Soldats du feu)
118 swissfire.ch 1/2019
Käännös: Risto Lautkaski
