Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöönsä uuden hätäilmoitustavan, reaaliaikaisen tekstinsyötön (RTT) vuonna 2025. Suunnitelmana on, että RTT:n voi aktivoida soittamalla 112:een tai 112-sovelluksen kautta. Kun hätäpuhelu yhdistyy, järjestelmä tarjoaa automaattisesti puheen sijasta viestimahdollisuutta.
RTT:ssä nimensä mukaisesti syötetään tekstiä puhelimen näytölle ja merkit näkyvät korjauksineen päivineen sitä mukaa hätäkeskuspäivystäjälle, kun niitä painellaan. Reaaliaikainen tekstin syöttö on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät pysty puhumaan, ja se on EU:n vaatima palvelu, joka perustuu esteettömyysdirektiiviin.
Toistaiseksi käytössä on hieman vastaava palvelu, jossa ihmiset voivat tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä. Tekstiviestin käyttö edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä palveluun, jossa rekisteröinti on voimassa vuoden kerrallaan. Tekstiviestipalvelu on määrä lakkauttaa vuonna 2025, kun RTT otetaan käyttöön. RTT-palveluun ei tarvitse rekisteröityä, vaan sitä voidaan käyttää 112-puhelun yhteydessä tai 112-sovellusta käytettäessä.
Ei vielä kuvia ja vidoita
Hätäkeskuslaitos on saanut monia ehdotuksia kuvien ja videoiden liittämisestä hätäilmoituksiin. Teknisesti tämä on jo mahdollista, mutta kuvien ja videoiden käyttöönotto osana hätäilmoitusta vaatii vielä paljon lisäselvitystä sekä aktiivista yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
”Kuvien ja videon liittäminen hätäpuheluun edellyttää mm. riskinarvio-ohjeiden päivittämistä, sillä nykyinen riskinarvio perustuu puheella saatavaan tietoon, ei videokuvaan. EU-sääntelyn mukaan videopuheluna tehtyyn hätäpuheluun pitää myös vastata videopuhelulla, mikä vaatii järjestelmäkehittämistä ja mahdollisesti tiloihin liittyviä järjestelyjä hätäkeskuksissa. Myös kuvamateriaali ja esimerkiksi siinä esiintyvät tunnistettavat henkilöt saattavat aiheuttaa tietosuojahaasteita. Meidän tulee huomioida erityisesti myös päivystäjien työhyvinvointi – millaisia vaikutuksia traumaattisilla kuvilla tai videoilla mahdollisesti olisi omaan henkilöstöömme”, kehittämisosaston johtaja Arttu Perttula sanoo.
Älylaitteiden hälytyksiä – hätätilanne vaikea tunnistaa
Erilaiset älylaitteet voivat myös tehdä hätäilmoituksen käyttäjän puolesta joko tekstinä tai koneen tuottamana puheena. Älylaitteiden hälytyksissä haasteeksi nousee kommunikoinnin puute hätäkeskuspäivystäjän ja kansalaisen välillä.
”Ilman aitoa vuoropuhelua on vaikea tunnistaa hätätilanne tai hälyttää oikea viranomainen paikalle. Tämä on yksi olennainen palvelukriteerimme tällä hetkellä. Olemme kuitenkin avoimia 112-palveluiden kehittämiselle ja monipuolistamiselle”, Perttula sanoo.
Muita hätäpuhelutapoja
Hätäpuhelun voi tehdä tällä hetkellä perinteisen soiton ja tekstiviestin lisäksi neljällä muulla tavalla. Ajoneuvot, jotka on varustettu eCall-hätäviestipalvelulla, hälyttävät automaattisesti apua onnettomuuteen jouduttuaan. eCall-hälytyksen voit tehdä myös manuaalisesti. Molemmissa tavoissa eCall ilmoittaa hätäviestissään ajoneuvon tyyppitiedot, kulkusuunnan ja sijainnin samalla, kun palvelu avaa puheyhteyden hätäkeskukseen.
Hätäpuhelun voi tehdä myös suomalaisella viittomakielellä. 112-sovelluksen kautta saa videoyhteyden Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen, josta tulkki avaa yhteyden hätäkeskukseen. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8-16.
Lisäksi hätäilmoituksen voidaan tehdä hätäkeskuksen valvontaan liitetyllä palo- tai rikosilmoitinlaitteella.
Viime vuonna (2022) Hätäkeskuslaitos vastaanotti noin kolme miljoonaa hätäilmoitusta.
Lähde: 112
