Operatiivinen toiminta 7.10.2019

Onni onnettomuudessa Espoon Kilonrinteen tulipalossa – myös koura näytti kyntensä

Kuvassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kourayksikön työn tulos. Kattorakenteet on purettu ja palo sammutettu. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva.

Kuvassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kourayksikön työn tulos. Kattorakenteet on purettu ja palo sammutettu. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva.

Vaikea kuvitella, mitä kaikkea joutuu käymään läpi, kun kodista tulee pakkolähtö tulipalon takia. Miten tilanteesta selvisi nuori äiti, joka koki kaiken omakohtaisesti?

”Menin ulos kroksit jalassa, tyttö sylissäni ilman kenkiä ja otin avaimet mukaan. Näin savua ulkoseinässä kahden laudan välistä. Yläkerrassa asuva nainen meni vielä hakemaan sisältä jotain, vaikka seinä savusi jo voimakkaasti. Itse en olisi mennyt”, Aurora Grönstrand, 22, muistaa ajatelleensa.

Aurora Grönstrand pysyi heinäkuun lopun tulipalossa rauhallisena. VPK-taustankin ansiosta hätäpuhelu tuli luonnostaan, ja hän lähti heti opastamaan yksiköitä kohteeseen. Kuva: Kimmo Kaisto.

Auroran perheen asunto ei palanut, mutta toisen kerroksen lattiaan tehdyistä aukoista satanut sammutusvesi oli aiheuttanut kosteusvaurioita eri puolilla asuntoa. Savu haisi kaikessa.

”En ole nähnyt painajaisia. Henki ei ollut vaarassa, tilanne oli rauhallinen eikä pitänyt kiireessä poistua mihinkään. Olen iloinen, että Kati oli silloin kotona ja näki tapahtuneen sekä savua. Oli paljon helpompi selittää ja ymmärtää, miksemme voineet mennä kotiin.  Yöksi menimme isän ja äidin luo.”

”Oli onni onnettomuudessa, että samaan aikaan ei ollut päällekkäisiä tehtäviä, kaikki lähistön yksiköt olivat vapaina ja henkilöstöä oli koko ajan riittävästi. Sopimuspalokunnissakin vahvuus oli hyvä ajankohdan ansiosta”, kertoo pelastustoiminnan johtaja, palomestari Kim Lassila Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen väki oli nopeasti paikalla. Myös Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS järjesti heti seuraavana päivänä sijaismajoitusta sitä tarvitseville.

”Asukkaat olivat rauhallisia, mutta hämmentyneitä. Ihminen järkyttyy, kun menettää kotinsa. Järjestämme myös kriisiapua majoituksen lisäksi”, kertoo sosiaalityöntekijä Keijo Erikoinen.

Teksti: Kimmo Kaisto

Lue lisää Pelastustiedosta 7/2019, joka ilmestyi 25. syyskuuta.