Pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo, että pelastajatutkinnon pääsyvaatimuksia ei olla muuttamassa
Onnettomuuksien ehkäisy on Helsingin pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen tärkein tavoite.
Näin kiteyttää pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen Simo Weckstén, joka on toiminut Helsingin pelastuskomentajana pari vuotta.
Vuoden 2014 alussa pääkaupungin pelastuslaitoksen organisaatio muutettiin siten, että pelastustoimen osasto käsittää operatiivisen toiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn. Erityisesti muutos on koskenut palomestarien työtä. He tekevät nyt onnettomuuksien ehkäisyä lisäävää valvontatyötä.
”Uusi asia on herättänyt jonkin verran muutosvastarintaa, hämmennystä ja epävarmuutta. Myös vanhemmat palomestarit pystyvät oppimaan uusia asioita tai päivittämään ammattitaitonsa ajan tasalle”, pelastuskomentaja sanoo.
Palomestarien uudella työnkuvalla tavoitellaan tehokkaampaa onnettomuuksien ehkäisyä ja siten niiden määrän vähentämistä.
”Käymme kuukausittain johtoryhmässä läpi sitä, miten olemme työssämme onnistuneet. Seuraamme toimintasuunnitelmien toteutumista ja ennen kaikkea taloutta.”
Väkeä myös ulkopuolelta
Palomestarin virkoihin on rekrytoitu henkilöitä myös laitoksen ulkopuolelta.
”Haluamme tehtäviin eri taustan omaavia henkilöitä, joilla on kokemusta esimerkiksi valvontatehtävistä. Myös erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä kouliintuneet henkilöt ovat päteviä toimimaan suurempien kokonaisuuksien johtotehtävissä”, Weckstén sanoo.
Jatkossa onnettomuuksien ehkäisytyö tulee näkyvämmin mukaan myös palomiehien tehtäviin.
”Organisaatiouudistus ei ole niinkään vaikuttanut palomiehen työhön. Siihen vaikuttaa laitoksen tiukka taloudellinen tilanne”.
Komentajan mielestä palomiehen työssä onnettomuuksien ehkäisyllä pitää tavoitella oikeasti vaikuttavuutta. Se ei ole pelkkää palotarkastusta, vaan siinä pitää käyttää paremmin hyödyksi esimerkiksi sosiaalista mediaa.
”Palomiehet ovat ansiokkaasti toimineet esimerkiksi turvallisuuskouluttajina”, Weckstén muistuttaa.
”Oleellista on nähdä se, mitä yhdellä henkilötyötunnilla saadaan aikaiseksi”.
Pelastuskomentaja korostaa, että valmiusorganisaatiosta eikä vuorokautisesta työajasta olla luopumassa, mutta 24 tunnin työaikaa pitää käyttää tehokkaammin. Ei lisää työtä, mutta oikein suunnattua ja laadukasta.
”Erityisesti suuria tilanteita varten meillä pitää olla resurssit nopeasti käytössä.”
”Myös päivittäisiä onnettomuustilanteita varten pitää olla riittävä valmius. Tämän valmiusajan puitteissa työn sisältöä pitää kehittää.”
Teksti: Esa Aalto, kuva: Kimmo Kaisto
