Työturvallisuus 9.6.2020

Pelastamisen ja sammuttamisen taktiikka muuttuu ajoneuvon käyttövoiman mukaan – työturvallisuus kuntoon käyttövoimatarroilla

Ensimmäinen tarroitettiin  Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen EK102 huhtikuussa 2020. Tavoitteena on saada käyttövoimamerkinnät lopulta myös henkilöautoihin.

Ensimmäinen tarroitettiin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen EK102 huhtikuussa 2020. Tavoitteena on saada käyttövoimamerkinnät lopulta myös henkilöautoihin.

Ajoneuvojen käyttövoimatarrat ovat tulossa myös Suomeen. Ne ovat helppo keino parantaa pelastajien työturvallisuutta. On hyvä tietää, miten kannattaa lähestyä esimerkiksi maakaasukäyttöistä palavaa linja-autoa. 20 vuotta vanhat opit eivät enää välttämättä päde.

Ajoneuvojen käyttövoimatarrat ovat helppo keino parantaa pelastajien työturvallisuutta. Vuoromestari Mikko Saastamoinen on suomalaisedustaja CTIF:n ISO-projektissa, jossa on tavoitteena maailmanlaajuinen turvallisuusstandardi.

”Kyseessä on kansainvälisen palokuntakomission CTIF:n hanke, joka aloitettiin vuonna 2014. Käyttövoimatarrat otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Belgiassa vuonna 2018 julkisessa liikenteessä ja pelastusajoneuvoissa”, kertoo vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Hän on CTIF:n ISO 17840 -projektin suomalaisedustaja. Komission tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen turvallisuusstandardi.

Saastamoisen mukaan käyttövoimatarran avulla havaitaan heti käyttövoima ja voidaan tehdä oikeansuuntainen toimintasuunnitelma. Esimerkiksi kaasu- tai vetyauto voi muuttua ”liekinheittimeksi” täyden palamisen vaiheessa.

”Hyökkäävä sammutustaktiikka ei ole tällöin turvallinen. Sähköauto voi palaa kauankin, vaikka palo välissä näyttäisikin sammuvan. Diesel- ja bensa-autoista tiedämme, että ne ovat tietyssä pisteessä varmasti sammuneet.”

CTIF on luonut hankkeen yhteydessä myös uuden rescue sheetin eli pelastuskortin ja pelastusoppaan. Tulossa on myös ilmainen sähköinen sovellus yhdessä Euro NCAPin kanssa, joka arvioi uusien, Euroopassa myytävien autojen turvallisuutta. Nämä julkistetaan 17.6.2020.

Teksti: Kimmo Kaisto, kuvat: Mikko Saastamoinen ja Kimmo Kaisto

Lue lisää kesäkuun Pelastustiedosta!

Katso aiheeseen liittyvä verkkoluento YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=-T-7meILNRA

Lisätietoa tarroista suomeksi ja muun muassa niiden hankintapaikoista: http://www.ctif.fi/iso17840

Lisätietoa englanniksi:
https://www.ctif.org/index.php/commissions-and-groups/ctif-iso-17840

 

Mikä on CTIF?

CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) on kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö. Se toimii asiantuntija- ja informaatioverkostona.

CTIF perustettiin Pariisissa vuonna 1900 edistämään palomiesten sekä palo- ja pelastusalan asiantuntijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Nyt mukana on yli 30 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä. Jäsentensä kautta CTIF edustaa viittä miljoonaa palomiestä. Suomen osallistumista CTIF-toimintaan rahoittaa Palosuojelurahasto (PSR).

Jokaisessa CTIF:n jäsenmaassa on kansallinen komitea, joka koordinoi kansallista toimintaa ja edustaa maata kansainvälisellä tasolla. Suomen kansalliseen komiteaan kuuluvat sisäministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, pelastuslaitosten kumppanuusverkosto sekä Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry.

Uudet teknologiat -komissio (Extrication and New Technologies)

CTIF:n tärkein toimintamuoto on asiantuntijakomissiot. Uudet teknologiat -komissio keskittyy nimensä mukaisesti muun muassa erilaisiin akkuteknologioihin ja virtalähteisiin. Komission isoimpia töitä on viime vuosina ollut ISO-projekti, jossa käyttövoima merkitään tarroilla ajoneuvoihin.